Aluepolitiikka kerralla kuntoon: Pääkaupunki keskelle valtiota, Jyväskylään?
Indonesia on päättänyt vaihtaa pääkaupunkia. Kuten myös Egypti, Etelä-Korea ja Burundi. Suomessakin on vireillä kansalaisaloite pääkaupungin vaihtamiseksi (Oikeusministeriön Kansalaisaloite-portaalissa), melko samanlaisista syistä kuin moni muu valtio on vaihtanut pääkaupunkia.
Jyväskylä on toistuvasti noussut esiin ehdotettuna uutena Suomen pääkaupunkina. Maailmalla suositut kriteerit pääkaupungin vaihtamiseksi, ruuhkautuvasta rannikon suurkaupungista pienempään kaupunkiin keskellä valtion aluetta, toteutuvat Suomen kartalla suurinpiirtein Jyväskylän kohdalla. (Jos harvaan asuttu Lappi jätetään vähemmälle painoarvolle keskeisen sijainnin määrittelyssä.)
Pitkän linjan kunnallispoliitikko Juhani Pilpola Liedosta on yksi ensimmäisiä, joka on esittänyt Jyväskylää pääkaupungiksi ihan vakavissaan, poliittisessa blogissaan vuodelta 2009. Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi toisti saman ehdotuksen Uuden Suomen blogissaan vuonna 2010. Nämä molemmat blogit löytyvät edelleen netistä.
Yli kymmenen valtiota on viime vuosikymmeninä vaihtanut pääkaupunkia suuresta ja ruuhkautuvasta rannikon tai etäisen reuna-alueen kaupungista pienempään kaupunkiin, jonka sijainti on tasapainoisen aluepoliittisen kehityksen kannalta suotuisa keskellä valtion aluetta:
– Burundi päätti joulukuussa 2018 aloittaa pääkaupungin siirtämisen länsirannikon suurkaupunki Bujumburasta valtion keskellä olevaan pieneen Gitegan kaupunkiin.
– Sambia päätti vuonna 2017 aloittaa pääkaupungin siirtämisen suurkaupunki Lusakasta hieman keskemmälle valtion aluetta, paikkaan jossa tällä hetkellä on pieni Ngabwen kylä.
– Etelä-Korea alkoi vuonna 2012 rakentaa uutta pääkaupunkia Sejongia keskeisemmälle paikalle valtion aluetta, luopuakseen maan pohjoisosassa olevan ruuhkaisen Söulin asemasta pääkaupunkina.
– Vuonna 2005 Myanmarin (Burman) sotilasjohto päätti siirtää pääkaupungin etelärannikon suurkaupungista Rangoonista keskeisemmälle paikalle sisämaahan, Naypyidawiin. Tyhjästä rakennettu jättimäinen kaupunki ei ole kuitenkaan täyttänyt sille asetettuja korkeita odotuksia, ainakaan toistaiseksi: noin miljoonan asukkaan väestö on vain murto-osa siitä asukasmäärästä, jonka valtion johto on toivonut houkuttelevansa asumaan uuteen pääkaupunkiin.
– Kazakstan siirsi pääkaupungin vuonna 1997 erittäin syrjäisestä kaakkoisen rajaseudun Almatysta keskeisemmälle paikalle Astanaan.
– Nigeria siirsi pääkaupungin vuonna 1991 etelärannikon suurkaupunki Lagosista keskellä valtiota olevaan Abujaan.
– Norsunluurannikko siirsi pääkaupungin vuonna 1983 etelärannikon suurkaupunki Abidjanista keskemmällä valtiota olevaan Yamoussoukroon. Abidjan on kuitenkin säilyttänyt asemansa voimakkaimpana talouselämän keskuksena (samoin kuin Yhdysvaltain entinen pääkaupunki New York City).
– Malawi siirsi pääkaupungin vuonna 1975 eteläisestä Zombasta keskellä valtiota olevaan Lilongwen kaupunkiin.
– Tansania siirsi pääkaupungin vuonna 1974 itärannikon suurkaupunki Dar es Salaamista keskellä valtiota olevaan Dodomaan. Projektin aikataulu on kuitenkin venynyt huomattavasti, ja tärkeimpiä valtion hallinnon virastoja on alettu siirtää uuteen pääkaupunkiin vasta viime vuosina, yli 40 vuotta pääkaupunkiaseman virallisen vaihtamisen jälkeen.
– Brasilian etelärannikon suurkaupungin Rio de Janeiron maantieteestä johtuvat ongelmat suurkaupungin arkielämälle antoivat jo 1700-luvun lopulla aihetta harkita pääkaupungin siirtämistä suotuisampaan paikkaan sisämaahan. (Myös Helsingissä maantieteelliset olosuhteet aiheuttavat noin 50% ylimääräistä ruuhkaisuutta sisääntuloväylille, sekä pulaa maa-alueista keskustan läheisyydessä.) Suunnitelmat pääkaupungin vaihtamiseksi toteutettiin lopulta vuonna 1960, rakentamalla uusi pääkaupunki Brasilia keskelle valtion aluetta.
– Vuonna 1923 Turkki siirsi pääkaupungin läntisestä Konstantinopolin (Istanbulin) rannikkokaupungista Ankaraan, keskeisemmälle paikalle valtion aluetta.
– Uusi-Seelanti siirsi pääkaupunkinsa vuonna 1865 pohjoisesta Aucklandista keskellä valtiota olevaan Wellingtoniin.
Onko Suomessa pääkaupungin siirtäminen keskelle valtion aluetta liian aikaista, liian myöhäistä, vai kokonaan tarpeetonta? Riippuu siitä, keneltä asiaa kysyy. Keski-Suomen ja Pohjois-Suomen negatiivisen väestökehityksen ongelmat ovat konkreettisesti läsnä jo tänään, ne eivät ole pelkkä etäinen tulevaisuuden uhkakuva. Väestön keskipisteen siirtyminen Tampereen korkeudelta 30 km etelään viimeisten 30 vuoden aikana on jo toteutunut tosiasia, sen asian korjaaminen alkaa olla jo myöhäistä. Helsingin seudun ruuhkaisuus ja saasteisuus eivät toki ole lähelläkään samaa tasoa Rio de Janeiron tai Söulin ongelmien kanssa, mutta tosiasia on että tuhannet ihmiset jonottavat autoissaan jopa tunnin per suunta työmatkalla Helsingin keskustaan ja sieltä pois, ja alueen maantieteelliset seikat (etelässä oleva meri) rajoittavat mahdollisuuksia helpottaa tätä tilannetta, kun taas väestön ennustetaan kasvavan edelleen voimakkaasti. Helsingin seudun arkielämän viihtyisyyteen kannattaa kiinnittää huomiota mieluummin hyvissä ajoin kuin liian myöhään.
Valtioiden pääkaupunkeja on siirretty myös sotilaallisista syistä. Neuvostoliitto siirsi pääkaupungin Pietarista Moskovaan vuonna 1918, koska sisämaassa oleva kaupunki on paremmassa turvassa eurooppalaisten armeijoiden uhalta kuin valtakunnan reunalla oleva rannikkokaupunki. Myös Helsingin asettamista Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi 1812 perusteltiin sotilaallisilla syillä: sen aikakauden aseteknologian kannalta Helsingin katsottiin olevan erityisen hyvässä turvassa Viaporin linnoituksen suojassa. Nykyaikana rannikkokaupunki meren rannalla ei ole helpoin vaihtoehto sotilaallisen puolustuksen kannalta. Keskellä valtion aluetta olevan Jyväskylän ehdotetulla pääkaupunkiasemalla saattaisi olla myös positiivinen vaikutus kansan tahtoon puolustaa Suomen koko aluetta.
Saahan sitä haaveilla kaikenlaista, mutta Jyväskylä ei kuulu parhaaseen viidennekseen eli kasvupotentiaaliltaan 30 kärkikunnan joukkoon Manner-Suomessa:
1.Espoo, Uusimaa
2.Sipoo, Uusimaa
3.Tuusula, Uusimaa
4.Lempäälä, Pirkanmaa
5.Pirkkala, Pirkanmaa
6.Vantaa, Uusimaa
7.Helsinki, Uusimaa
8.Nurmijärvi, Uusimaa
9.Järvenpää, Uusimaa
10.Kirkkonummi, Uusimaa
11.Vihti, Uusimaa
12.Rusko, Varsinais-Suomi
13.Kaarina, Varsinais-Suomi
14.Kauniainen, Uusimaa
15.Ylöjärvi, Pirkanmaa
16.Lieto, Varsinais-Suomi
17.Muurame, Keski-Suomi
18.Mäntsälä, Uusimaa
19.Kempele, Pohjois-Pohjanmaa
20.Kerava, Uusimaa
21.Kangasala, Pirkanmaa
22.Aura, Varsinais-Suomi
23.Porvoo, Uusimaa
24.Siuntio, Uusimaa
25.Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaa
26.Hyvinkää, Uusimaa
27.Pornainen, Uusimaa
28.Masku, Varsinais-Suomi
29.Mustasaari, Pohjanmaa
30.Tampere, Pirkanmaa
(Taulukko 1. Yhteenveto kasvupotentiaalianalyysin TOP 30 -kunnista, 295 kuntaa)
”Yritysdynamiikka kuntien elinvoimatekijänä”, ks. alla:
https://kaks.fi/wp-content/uploads/2019/04/julkais…
—
Ion, kävisikö Muurame Suomen pääkaupungiksi ;)?
Katso myös:
http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275526-jy…
Ilmoita asiaton viesti
Ei kait sitä pääkaupunkia tarvitse siirtää sinne, missä muutoinkin on tulossa tungosta? Pihtipudas on minun suosikkini.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkennus kommenttiini nro 1:
”Yritysdynamiikka kuntien elinvoimatekijänä” -selvityksessä Jyväskylä ei kuulu 30 elinvoimaisimman kunnan joukkoon:
”Yritysdynamiikka kuntien elinvoimatekijänä -selvityksessä käydään läpi Manner-Suomen kuntien (295) elinvoimaisuutta, yritysdynamiikkaa ja kasvupotentiaalia erilaisten tunnuslukujen näkökulmasta. Lisäksi selvitykseen on tiivistetty keskeiset havainnot 29 Suomen uusyrityskeskuksen toimintaympäristöanalyysistä, yrityskyselystä ja aluevaikuttavuuden laskentamallista.
Alueelliset erot yritysdynamiikassa ja kasvupotentiaalissa ovat suuret maan eri osien ja maakuntien välillä sekä maakuntien sisällä seutujen välillä ja jopa naapurikuntien välillä. Uusyrityskeskusten toimintaympäristöanalyysin ja yrityskyselyn tulokset osoittivat, että perustettujen yritysten henkilötyövuodet ja liikevaihto kasvavat asteittain yritysten perustamisen jälkeen.”
Ilmoita asiaton viesti
Muurame todennäköisesti liittyisi Jyväskylään, yhdessä muutaman muun lähikunnan kanssa. Helsingin seudulla on nyt aika keinotekoinen tilanne, että Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen ovat eri kuntia, vaikka käytännössä se on yksi yhtenäinen työpaikkakeskittymä, vapaa-ajan vieton keskittymä ja joukkoliikenteen kokonaisuus.
Nykyisessä tilanteessa kasvupotentiaali jakautuu epätasaisesti valtion eri alueille, ja pääkaupungin siirtämisen keskeinen motiivi on tasoittaa tuota jakautumista. Siis aktiivisesti vaikuttaa eri alueiden kasvupotentiaaliin, eikä vain passiivisesti mukailla tällä hetkellä havaittavaa kasvupotentiaalia.
Ilmoita asiaton viesti
Ion, miksi Helsinki luopuisi omasta kasvupotentiaalistaan Jyväskylän hyväksi?
Ilmoita asiaton viesti
Niin, kukapa omasta etuoikeudestaan luopuisi? Se on suurinpiirtein politiikan koko olemus, että jokainen taho haluaa itselleen niin hyvän aseman kuin mahdollista. Mutta kukaan ei voi yksin päättää siitä. Kun päätös on demokratiassa koko kansan yhteinen, lopputulos on se mitä Helsinki, Oulu ja kaikki muut yhdessä haluavat keskimäärin.
Täytyy myös muistaa, että Etelä-Suomessa on paljon muuttajia Keski-Suomesta ja Pohjois-Suomesta, joten Helsingin väkiluku ei kerro koko totuutta siitä, keitä siellä asuu ja mikä asenne heillä on Helsinki-keskeiseen aluepolitiikkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ion, älä unta näe, että Helsinki luopuisi pääkaupunkiasemastaan. Ennemmin lehmäkin lentää…
Tämä kaikella ystävällisyydellä 🙂 olenhan itsekin paljasjalkainen jyväskyläläinen
Ilmoita asiaton viesti
Ei Helsingin tarvitse luopua mistään. Ei Turkukaan aikoinaan luopunut pääkaupunkiasemasta. Riittää jos muu Suomi päättää että pääkaupunki vaihtuu, niin sitten se vaihtuu.
Ilmoita asiaton viesti
Perusongelma on tietenkn siinä, että kaikki korkeat päättäjät ovat puoliksi helsinkiläisiä. Venäjän johto ei ollut Turusta, joten päätös oli tässä suhteessa helpompi.
Ilmoita asiaton viesti
On tässä perus ongelmia kyllä. Suurimpana ehkä muutosvastarinta, ja toisena vaikeus yhdistää kansaa minkään tietyn toisen kaupungin taakse, tässäkin keskustelussa ehdotukset ovat lähteneet hajoamaan kuin haulikolla ampuisi. Ja sitten se että väestön keskipisteen valuminen etelään on jo toteutunut tosiasia, ja vaikuttaa ns. äänestystulokseen etelän eduksi.
Ilmoita asiaton viesti
Minun on taas Pori tai Tampere. On myös kauimpana idän rajasta. Erityisesti Porilla on vielä tilaa kasvaa ja muutenkin paikallisella väestöllä hyvä geeniperimä ja hauska murre 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Pääkaupunki tulisi mielestäni siirtää Kuopioon!
Ilmoita asiaton viesti
Pertti, sinä olet humoristi.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä vika Kuopiossa? Oletko edes koskaan käynyt siellä?
Ilmoita asiaton viesti
Kuopiokin olisi hyvä vaihtoehto. Ehkä Turun ja Helsingin jälkeen olisi välillä itäisemmän Suomen vuoro.
Kuopion ehdottamisessa on tosin se ongelma, että vastuu ehdotuksen vakavastiotettavuudesta siirtyy kuulijalle. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Muistaakseni kolme kertaa olen käynyt Kuopiossa (kaksi kerroista ostamassa perheelleni käytettyä Citroënia – tiedän siis, että Kuopiossa on Sitikoita). Kaupunkihan on kaunis, mutta se sijaitsee (toisella tavalla kuin Helsinki) aika syrjässä ja alueella, joka kokonaisuutena on väestötappioaluetta, teemmepä miltei mitä tahansa. Olkoon Pohjois-Savon pääpaikka, vaan ei valtakunnan.
Ilmoita asiaton viesti
Nurmoon pitää siirtää. Muistaa niiden slogan ”Nurmo Skeida Keskellä Pohjanmaata”
Ilmoita asiaton viesti
Jyväskylä on pääkaupungiksi erittäin huono vaihtoehto. Kaupunginvaltuuston kokoonpano kertoo kaiken, puolue ja paikat:
Vihr 14, SDP 13, Kok 12, Kesk 11, Vas 7, PS 5, KD 4, Pir 1.
Helsingissä tuhotaan par’aikaa liikenneinfraa, Hämeentie on suljettu henkilöautoliikenteeltä ja Vihdin- ja Tuusulantiet ovat seuraavana vuorossa. Lisäksi keskuspuisto tuhotaan rakentamalla kuten Malmin historiallinen lentoasema rakentamisen haittavaikutuksista huolimatta. Maaperä täynnä vaarallista rikkihapposavea ja paalutusta tarvitaan 14.000 kilometriä!
Lisäksi MAL 2019 -suunnitelma tietää kehäteiden kuristamista, tietulleja, pysäköintipaikkojen poistamista ym. mukavaa. Onpa sellainen hienouskin keksitty kuin ”markkinaehtoinen pysäköinti” uusille asuinalueille. Tämä tarkoittaa sitä että rakennusliikkeet saavat enemmän rakennusoikeuksia jättäessään pysäköintipaikat rakentamatta. Ja tämä tapahtuu vihreiden suunnitelmien mukaisesti jota tukevat Kokoomus, SDP ja Vasemmistoliitto.
Tamperetta ilmeisesti vaivaa sama tauti. Hämeentien kivijalkakaupat katoavat kun Hämeentiestä tehdään hitaasti ”joukkoliikennekatua” jossa saa kävellä ja pyöräillä. Ja sinne rakennetaan raitiotielinja. Niin, tehtiinhän sinne turha tunneli.
Missä kaupungissa on vielä järkeviä ihmisiä kaupunginvaltuustossa jotka ottavat kaikkien asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeet huomioon eivätkä vain toteuta pienen piirin huuhaa-aatetta?
Ilmoita asiaton viesti
Helsinki sairastaa jonkinmoista kasvupöhöä. Se näyttää rakentavan itsensä umpeen, ja heikentää samalla liikenteenkin toimivuutta. Helsinki perustelee yletöntä rakentamista halulla pudottaa asuntojen hintaa. Out peruste, sillä hinnat ovat nousseet vuosikymmeniä, tasatahtiin juuri kaupungin koon kasvun kanssa. Pääkaupunkistatuksen siirtäminen muualle voisi auttaa Helsinkiä tässä ongelmassa. Ehkä rakentamisvimma vähän hellittäisi, ja painopiste siirtyisi lähemmäs uutta pääkaupunkia. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
On mahdotonta ottaa huomioon kaikkien asukkaiden tarpeet ja mielipiteet, koska asukkailla on erilaisia tarpeita ja mielipiteitä. Lopputulos olisi kompromissi, joka ei edusta varsinaisesti kenenkään tarpeita eikä mielipiteitä. Tai sitten sanelupolitiikkaa, joka edustaa jonkun väestön osan tarpeita ja mielipiteitä, ja jättää loput huomiotta.
Minun esittelytekstissäni lukee: ”Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.” Ainoa keino ottaa huomioon kaikkien kansalaisten tarpeet ja mielipiteet olisi sopia, että eri kaupungeissa noudatetaan eri mielipidevirtausten tahtoa ja tarpeita. Yksi kaupunki olisi vihreä, toinen sininen, kolmas punainen. Silloin olisi jokaisen mielipidetrendin kannattajalle olemassa paikka jonne mennä, jos haluaa elää kaupungissa jossa asiat hoidetaan siten kuin mielipidetrendin edustajat uskovat olevan paras ja oikea ratkaisu.
Ilmoita asiaton viesti
Eteläisen Suomen sisämaa olisi luonnollinen paikka. Jyväskylä on keskellä ja sillä on sopivasti kulttuurihistoriaa. Tampere on suurempi ja merkittävämpi. Mutta toisaalta pääkaupungin ei tarvise olla mikään talouskeskus. Talouskeskuksilla on jo omat intressinsä ja tarpeensa, eikä tämä ole hyvä pääkaupungille. Sellainen pääkaupunki, joka olisi vain pääkaupunki, olisi ehkä parempi. Siispä mainittu Pihtipudas voisi olla ok. Paokan olisi hyvä olla sellainen, joka ei ole liikaa idässä, liikaa lännessä, eikä liikaa pohjoisessa ja etelässäkään. Koko saisi olla niin pieni, että pääkaupunkius ajaisi selvästi ohi sen muiden intressien. Säynätsalossa olisi jo Alvar Aallon kunnantalo, joka lienee nykyään vähäisellä käytöllä. Mutta ehkä paikka on hieman liian ahdas. Pihtiputaan läheltä löytyisi Viitasaari, josta on aika suorat yhteydet Kuopioon ja Seinäjoelle, ja tietenkin Jyväskyläänkin. Luonnonkaunis paikka, jonne kehtaisi kutsua vieraitakin.
Ilmoita asiaton viesti
Juice oli paitsi lauluntekijä myös viisas ajattelija. Hänen toteamuksensa mukaan Helsinki on kaukana kaikesta, sijaitsee Suomen reunalla, paikassa, jossa raiteetkin päättyvät seinään.
Vedän kotiinpäin, mutta totean, että Tampere on luonnollinen liikennesolmu ja lähellä Suomen väestökeskipistettä. Useimpiin maamme keskuksiin matkat ovat lyhyet, mutta liikenneyhteyksissä on parantamisen varaa – Suomessahan liikenneinfraa kehitetään Helsinki-keskeisesti, vastoin koko valtakunnan etua ja tarpeita ja vielä kuvitellaan, että Helsingin etu olisi koko valtakunnan etu, esimerkkinä yhden kaupunkiseudun sisäinen ns. pisararata ja suoran ulkomaanlentoliikenteen perusteeton keskittäminen Vantaalle (Finavian miljardit).
Toinen mielekäs pääkaupungiksemme (ja samalla kenties se ensisijainen) on vanha, aito ja alkuperäinen pääkaupunkimme eli Turku. Se on muuten suurista kaupungeistamme lähimpänä Keski-Eurooppaa. Puolalanmäen taidemuseon muuttaminen presidentinlinnaksi tai parlamenttitaloksi (lisärakennuksia tarvitaan, mutta mäellä ja maan alla on tilaa niille) on toteuttamista vaille valmis arkkitehtoninen ratkaisu.
Helsingin palauttaminen Turun itäsatamaksi ja Tampereen eteläsatamaksi palvelee myös sitä, että YLE:n toimintojen siirtyminen uuteen pääkaupunkiin katkaisee susiruman Helsingin murteen viljelyn uuden pääkaupungin nousevan nuorison keskuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos olisin tiennyt tuosta Juicen sanoituksesta, olisin maininnut sen tässä blogi-kirjoituksessa. ”Kaukana kaikesta” kiteyttää kaiken olennaisen. Tai oikeastaan toisin päin: periferiassa olevan kaupungin valta-asema tekee valtion muista osista periferiaa. No eipä löydy Googlella edes sanoitusta netistä tuolle kappaleelle.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ei ollut laulun sanoituksesta vaan kolumnista, joita Juice ajoittain kirjoitti Aamulehteen. Kolumnit alkoivat aina samoin: Jos olisin tamperelainen…
Hänen kolumniensa aiheet vaihtelivat, kaikkea maan ja taivaan väliltä, tuolla kertaa lähinnä pääkaupunkipolitiikka.
Ilmoita asiaton viesti
Melkoinen keräilyharvinaisuus siis, kun ei Googlekaan löydä sitä. Jos pystyt jostain toimittamaan minulle kopion, olisin kovin tyytyväinen, itseni ja muutaman tuttavapiirissäni olevan Juice-fanaatikon puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedustin Aamulehden asiakaspalvelusta, ja tässä toimintaohjeet:
Minä: Juice Leskinen kirjoitti Aamulehteen kolumneja muutaman vuoden aikana kauan sitten. Mitenkähän löytäisin nuo kolumnit?
Asiakaspalvelija: Löydätte yli vuoden vanhat lehdet esim. Kansallisarkistossa ja/tai kirjastoissa. Isommissa kirjastoissa lehdet ovat mikrofilmeillä ja voi tarvittaessa saada paperikopioita sivuista. Paperisena vanhoja lehtiä (max. vuoden vanhoja) voit kysyä asiakaspalvelustamme.
———————————————————————————-
Itsekin lukeudun Juicen löytäneisiin :). Muistaakseni kolumnit ilmestyivät lauantaisin tai sunnuntaisin ja ajasta on ainakin kaksikymmentäviisi vuotta. Jos jollakulla tuttavistasi on paljon aikaa, tähän etsintätyöhön sitä voi kulua paljon. Tuohan on tyypillistä historiantutkijan työtä. Voin siis täsmentää tässä vain summittaisen ajan/aikakauden ja viikonpäivistä lauantait tai todennäköisemmin sunnuntait, mutta aikaa pitää varata paljon. Vastaavia helmiä kuin tämä, kaupunki, jossa Suomi loppuu ja todisteena seinään päättyvät raiteet, oli oikeastaan joka kolumnissa – oivaltavan älyn ilotulitusta.
Ilmoita asiaton viesti
Tampere on hyvä vaihtoehto, mutta se saatta olla jo liian suuri. Ehkä joku pienempi vaihoehto läheltä Tamperetta toimisi. Parkano olisi seuraava asema pääradan varressa. Hyvät perusteet, eikä tarivitse edes paljoa kotiinpäinvetoa. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Turku on myös vihreän utopian ongelmissa. Kaupunginvaltuuston jako puolue/paikat:
Kok 17, Vihr 14, SDP 12, Vas 12, PS 5, Kesk 3, RKP 3, KD 1.
Helsingissä tuo sama rakenne eli Kokoomus suurin, sitten Vihreät jonka jälkeen SDP on ollut vihreän utopian voittokulkua ja infran ja viheralueiden tuhoamista kuten aikaisemmassa kommentissani kerroin.
Ei siis Turkukaan.
Ilmoita asiaton viesti