Ion Mittler Politiikassa ei ole kovin hyödyllistä olla oikeassa, jos kaikki muut ovat väärässä, koska sitten valta on heillä.

Väestön keskipiste liikkuu etelään vielä 30 km lisää, koska who cares?

YLE uutisoi tänään, että väestökehityksen asiantuntija Timo Aro ennustaa väestön keskipisteen liikkuvan vielä seuraavat 20-30 vuotta etelään päin kilometrin vuodessa. Sen lisäksi, että se on tehnyt samoin jo viimeiset 30 vuotta, Suomen väestön poistuessa Keski-Suomesta ja Pohjois-Suomesta kohti etelää, erityisesti kohti Helsinkiä.

Mitä Keski-Suomen ja Pohjois-Suomen poliitikot ovat mahtaneet tehdä näiden vuosikymmenien aikana, ja mitä he aikovat tehdä seuraavien 30 vuoden aikana? Pelata pasianssia? Ainakaan poliitikot eivät ole vielä toistaiseksi tarttuneet kiinni tarjolla olevaan ratkaisuun tähän ongelmaan: oikeusministeriön portaalissa oleva kansalaisaloite pääkaupunkiaseman siirtämiseksi Jyväskylään, keskelle asuttua Suomea. Alkaisi tuo väestön keskipistekin käyttäytyä vähän toisella tavalla, jos politiikan ja talouselämän painopistettä siirrettäisiin keskemmälle valtion aluetta.

Hallituksen muodostaminen on vielä kesken, mutta heti vaalien jälkeisinä päivinä Antti Rinne ehti lupailemaan medialle, että hänen hallituksensa tulee tukemaan mm. rautatieyhteyksien parantamista Helsingistä Turkuun ja Tampereelle. Ja mikäpä siinä on lupaillessa, sillä eihän liikenneministeriöllä edes ole menossa selvityksiä juuri muiden rautatieyhteyksien kehittämiseen kuin Helsingistä lyhyt pätkä länteen, pohjoiseen tai itään.

Viime vuosikymmenien aikana Suomen puolueiden ja hallitusten politiikassa on näkynyt yhä vakaampi usko siihen, että Suomen kehityksen ja menestyksen pääpaino on Helsingin, Turun ja Tampereen muodostamassa kolmiossa, plus noin 100 kilometriä ulospäin joka suuntaan. Siinä on ydin-Suomi, jonka menestykseen ja vahvaan tulevaisuuteen puolueet ja hallitukset uskovat ja panostavat lähes kaikki valtion yhteiset resurssit.

Kuinka tämä mahtaa käytännössä toimia: Mikä on Keski-Suomen ja Pohjois-Suomen poliitikkojen rooli, kun puolueet ja hallitukset ajavat tällaista Helsinki-keskeisiä politiikkaa vuodesta toiseen ja vuosikymmenestä toiseen? Nähdäänkö puoluetoimistolla aina äänestys, jossa Keski-Suomen ja Pohjois-Suomen kansanedustajat äänestävät Helsinki-keskeistä aluepolitiikkaa vastaan? Pahoin pelkään että Keski-Suomen ja Pohjois-Suomen kansanedustajat eivät edusta oman alueensa kansaa tällä tarmokkuudella. Pahoin pelkään että he eivät avaa suutaan lainkaan, kun pöydälle tulee jälleen uusia esityksiä Helsinki-keskeisistä infrastruktuurin hankkeista, joihin halutaan sijoittaa taas uusi iso siivu valtion budjetista. Pahoin pelkään että kamelin selkä on jo katkennut, Keski-Suomen ja Pohjois-Suomen tärkeyteen ja kehityskelpoisuuteen eivät usko enää edes näiden alueiden kansalaiset ja poliitikot itse.

Jos pääkaupunki olisi Jyväskylä, ministeriöt eivät parhaillaan suunnittelisi ainoana hankkeenaan tunnin junaa Helsingistä Turkuun ja Tampereelle, vaan täysin uutta junaa sinne missä niitä ei vielä ole: Jyväskylästä Lahteen, Jyväskylästä Haapajärven kautta Ouluun, Jyväskylästä Pieksämäen kautta Joensuuhun, Jyväskylästä Mikkelin kautta Lappeenrantaan ja siitä edelleen Pietariin. Loputtomista pääkaupunki-keskeisistä liikennehankkeista alkaisivat hyötyä sellaiset alueet, jotka oikeasti tarvitsevat kehittymistä. Helsinki, Tampere ja Turku kun eivät edes tarvitse enää valtion tukemaa kehitystä, verrattuna muuhun Suomeen. Mutta sinne vain kaadetaan kohta lisää rahaa, jälleen kerran uuden hallituksen toimesta, jonka Antti Rinne kohta onnistuu kokoamaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Erikoista todeta, että maalla ei oikeasti ole logistiikkaa, ja sitä, mikä, joka määrää rakentumista järkeväksi. Perustavaa laatua oleva puuttuu.

Tarkoittaisikohan tuo tosiaan toimivaa rataverkostoa, pitemmästi ajatellen?

Vai vaihtuuko se liikkumistarve nykyisestä, tai tuleeko jotain muuta kestvämpää, jolloin rataverkolla ei ole merkitystä?

Ilmiö näkyy myös pienmpien alueiden sisällä. Sopeutuvaa "suunnittelua", kauttaaltaan, isossa ja pienessä?

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Vaikka (tiheämmin) asuttu Ruotsi alkaa vasta sieltä, missä Suomi päättyy eli Tukholman tasolta etelään (siitä pohjoiseen maata asuttaa luokkaa puolitoista miljoonaa ihmistä), näkyy Ruotsissa kuitenkin Suomeen nähden melkoisia eroja infran suhteen.

Suomessa moottoritiet on rakennettu välille Helsinki - jokin muu, vastoin kansalaisten liikkumistarpeita, vastoin logistisia tarpeita, vastoin tasapuolisempaa maan kehittämistä. Poislukien yllämainitut Helsingin ja jonkin muun väliset nelikaistayhteydet suurempien kaupunkien ympärillä on vähäisiä moottoritie- ja/tai moottoriliikennetiepätkiä. Ruotsissa on pitkiäkin moottoritieyhteyksiä väleillä, joista Tukholma on aivan toisaalla.

Suomen tärkein poikittaisliikenneyhteys on valtatie 9 (pääsuunta lounas - koillinen), Turku - Tampere - Jyväskylä - Kuopio - Joensuu. Nelikaistaistamista, edes paikoitellen, on turha tarpeista huolimatta odottaa, Helsinkihän ei sijaitse täällä. Valtatie 9:stä sanomani stemmaa myös valtatie 3:n suhteen: paikoitellen Jalasjärveltä kohti Vaasaa se on kylätien veroista kuudenkymmenen kilometrin rajoituksella, ja kyse on tiheästi asutun osan Suomea valtatiestä, joka on samalla Suomen Ruotsiin ja Norjaankin yhdistävä väylä, jolla on erityisen paljon myös raskasta liikennettä - mutta Helsinki ei sijaitse täälläkään, joten tarpeista huolimatta valtaien kehitys saa olla, mitä on.

Valtakunnan rataverkosto on saatettava tällä vuosituhannelle ja kunhan ensin edes 1900-luvun eurooppalaisen standardin mukaiseksi. Tämä tarkoittaa rataverkostomme tuplaraiteistamista ja sähköistämistä kauttaaltaan. Kun tämä on tehty, voi olla aika Pisaran kaltaisten paikallishankkeiden, ellei Helsingin kaupunginvaltuustossa siihen mennessä ole tehty päätöstä rakentaa kaupungin laina- ja verovaroin tuota paikallishanketta.

Suomen länsirannikon kaupungit (Turku - Uusikaupunki - Rauma - Pori - Vaasa - siitä eteenpäin - Kokkola) yhdistävää rautatietä ei ole lainkaan. Eipä ihme, että asutuinta ja historiallisesti sivistys-Suomea edustava Satakunta on väestökehitykseltään liki vapaassa pudotusliikkeessä. Tällä samalla välillä voisi Ruotsissa olla yhtenäinen monisatakilometrinen moottoritie, mutta tämä on Suomi eikä Helsinki sijaitse tällä Turun ja Kokkolan välisellä aika tiheästi asutulla ja paikoin hyvinkin teollistuneella rannikkovyöhykkeellä.

Mitä muuten Poriin ja etenkin sen äärellä sijaitsevaan Ulvilaan (ja muutamiin muihin paikkakuntiin) tulee, tuon hyvinvoivan, vauraan, Kokemäenjoen seudun väestöä Helsingin perustanut Kustaa Vaasa pakkosiirrätytti Helsinginniemelle, soiselle, epäterveelliselle seudulle, kaukana kaikesta. Yksi toisensa jälkeen pakkosiirretyt palasivat soiselta niemeltä takaisin sivistyksen pariin, ja niinpä vajaat kolmesataa vuotta myöhemmin "kaupunki" piti käytännössä perustaa uudestaan. Alvar Aalto muuten suunnitteli kanavia kantakaupunkiin - tässä suunnitelmassa näkyy niemen vetisyys. Tarkemmin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Vaasa

Turun ja Tampereen kehityskin tarvitsee osansa, nimittäin mahdollisuuden kehittää suoraa ulkomaanlentoliikennettään, koska se merkitsee kotimaisten yritysten pääkonttoreita ja ylikansallisten yritysten Suomen toimintojen pääkonttoreita, kaupunkien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vetovoimaa ja kansainvälistymistä. Kun Finavia sijoittaa miljardiluokkaa euroja Helsinki-Vantaaseen, se kuihduttaa tältä osin varsin lähellä sijaitsevia Turkua ja Tamperetta. Finavia on tehokkaasti kieltäytynyt kehittämästä Pirkkalan lentoasemaa ja 1987 Tampere ja Pirkkala nostivat miljoonan markan pankkilainan voidakseen peruskorjata lentoasemaa, nyttemmin aivan tuoreeltaan Finavia on tullut mukaan kolmella miljoonalla eurolla terminaali kahden laajennukseen) - ja muistettakoon, että Pirkkala on samalla Satakunnan lennoston kotikenttä. Suhdelukuna siis samaisen Finavian miljardipanostus Vantaan lentoasemaan. Kauempana Helsingistä sijaitsevat Jyväskylä ja Oulu ovat suhteellisesti paremmassa asemassa suoran ulkomaanlentoliikenteen osalta, vailla tarvetta tehdä turha, aikaa ja rahaa vievä käynti Vantaanjokisuiston kaupunkipahasen lentoasemalla päästäkseen eteenpäin.

Kevyempi versio pääkaupungin asteittaiseksi siirroksi on siirtää kokonaisia ministeriöitä mielekkäisiin sijainteihin. Ministeriöiden pieni esikunta ja ministeri itse voisi toistaiseksi majailla kalliissa Helsingissä, ja koska tietoliikenneyhteydet ovat käytössä, Helsinki-riippuvuutta voidaan nopeassa tahdissa vähentää. Esimerkkimahdollisuuksia siirroista: Seinäjoella sijaitsee Mavi eli Maaseutuvirasto, siirretään maa- ja metsätalousministeriön maaseutuosasto Seinäjoelle ja Joensuussa sijaitsee Metsäkeskus, joten siirretään ministeriön metsätalousosasto sinne. Tampereella sijaitsee poliisiammattikorkeakoulu ja yliopistossa on suuri ja monipuolinen yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, siirretään sisäministeriö Tampereelle. Näin jatkamme, kunnes voimme jättää mahdollisesti valtioneuvoston kanslian Helsinkiin - toistaiseksi.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Sen verran korjaisin, että Satakunta ei todellakaan ole sivistys-Suomea!

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Korjaan korjaustasi toteamalla, että Satakunta on kuin onkin sivistys-Suomea. Kokemäenjokilaakso oli sitä jo keskiajalla, sama pätee Raumaan ja osin myöhemmältä ajalta ylipäänsä koko historialliseen Satakuntaan, jonka alueella myös kotikaupunkini sijaitsee. Vanhojen sivistysseutujen eräs ulkoinen tunnusmerkki on siellä täällä olevat keskiaikaiset kivikirkot ~ asteittainen kirjoitus- ja lukutaidon leviäminen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Satakunnan_historial...

------------------------------------------------------------------------------------

Vaan blogitekstin asiaan ja edelliseen kommenttiini jatkumoa, on viisasta koota itse kunkin alan toimijoita sinne, jossa alan tietotaitoa jo on ja siten, että valtakunta tulee kattavasti edustetuksi:

Opetusministeriön luonteva sijoitus on Jyväskylä, Suomen Ateena ja maamme ensimmäisen opettajaseminaarin (1863) sijaintipaikka.

Maavoimien esikunta sijaitsee Mikkelissä. Sijoitetaan puolustusministeriö Mikkeliin.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Ehkä suomalaista kokonaisvaltaisuutta kuvaa se, kun todetaan, että elämää ei juuri ole, kehäkolmosen takana.

Aluesuunnittelusta voi saada jotain vihiä siitä, mikä on suomalainen meininki. Mihin se oikein liittyy?

Toisaalta, aivan kuin olisi jotain pakkoelvyttämistä samalla, maaseudun suhteen. Jotain ristiriitaista tässä on.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Veikko Vennamon johdolla sodan jälkeen evakkoja asutettiin kautta Suomen. Tosin poislukien ruotsinkieliset kunnat, jotka eivät evakkoja vastaanottaneet.

Tänä päivänäkin puretaan tuota asutusta, ja väestö hakeutuu suuriin asutuskeskuksiin, joissa työllistymismahdollisuudetkin ovat paremmat.
Kehityksen suuntaa ei voi muuttaa, mutta toivottavasti koko Suomi säilyy asuttuna.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

On totta, että kaupungistuminen on globaali megatrendi ja samoin on totta, että politiikalla ja hallinnollisilla päätöksillä ei voida muuttaa muuta kuin se, mitä voidaan. Kuitenkin poliittisten päätösten muuttava ja uutta luova voima on tunnustettava: ei ole mitenkään poissuljettua tällaisin päätöksin Helsingin (ja sen seudun) oheen* (jos ei sijaan) auttaa toisia keskuksia muuttumaan tieteen, taiteen, kulttuuri(tuotanno)n sekä teollisten ja teknologisten innovaatioiden voimakeskuksiksi, jotka kasvavat ja säteilevät ympäristöönsä.

Kyse on poliittisen tahtotilan löytämisestä. Nyt mennään mallilla, jossa käytännössä pakkosiirrätetään ihmisiä sinne, missä raiteetkin päättyvät seinään, ahtaaseen niemellä sijaitsevaan paikkaan, joka sijaitsee kaukana kaikesta.

*Liettuan pääkaupunki on tätänykyä Vilna, mutta myös Kaunas on ollut maan pääkaupunki 1900-luvulla. Asema sai osaltaan Kaunasin kasvamaan ja näiden kahden suuren välillä on selvä kilpailuasetelma. On vain hyvä, että kaikki munat eivät ole samassa korissa ja että yksi ei ole mitenkään selvästi yli (kaikkien) muiden. Kiintoisaa on Kaunasin sijainti aika keskellä maata, erinomainen logistinen sijainti - Vilna on Liettuan reunalla.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Enemmän olisin huolissani siitä, että fiksuimmasta päästä olevat suomalaiset muuttavat töihin ulkomaille, kuin siitä, mitä rataverkko nykyisin tarjoaa kansalaisille. Vuosittain n. 3.000 - 4.000 koulutettua nuorta suomalaista hakeutuu ulkomaille, valtaosan jääden sille tielle pysyvästi.

Lentolipun Lontooseen saa tänä päivänä muutamalla kympillä, kuten VR:n junalipun Jyväskylästä Helsinkiinkin.

Siitä on jo 30 vuotta, kun ajoin ensimmäistä kertaa TGV junalla Ranskassa 350 km/h Pariisista Britannian suuntaan. Helsingistä tuskin koskaan junaliikenne toteutuu ko. nopeudella mihinkään suuntaan.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Töiden perässä ihmiset ovat muuttaneet kaupunkeihin. Isot kaupungit, ja kasvavat sellaiset luovat taloudellisia edellytyksiä muuttoon.

Ehkä kasvu näkyy muuttoina, ja asukastiivistyminä, ja on osa epäterveestä kehittymisestä. Ihminen ei enää ymmärrä, mikä on kivaa asuintienoota itselle.

Mikä on talouden suhde asukasvirtoihin, maan sisällä, ja maiden ulkopuolella?

Ainakin kuullut, että kunnat kilpailevat keskenään, ja yrittävät olla houkuttelevia. Kun jonnekkin menee porukkaa, on se muualta pois, niistä edellytyksistä, joita talouteen on liitetty.

Käyttäjän KaukoAalto kuva
Kauko Aalto

Olisin enemmän huolissani tuosta etelästä pohjoiseen suuntautuvassa muuttoliikkeessä.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Ongelma on juuri siinä, että kun kasvun rajat tulevat konkreettisesti vastaan ja joudumme luopumaan turhasta ja haitallisesta työstä säästääksemme luonnonresursseista edes vähän tuleville sukupolville, miten järjestämme Suomen sitten. Alkaako muuttoliike takaisin pohjoiseen hyödyllisen työn perässä, vai tuleeko pääkaupunkiseudusta The Capitol (Hunger games)....vai Brysselistä The Capitol ?

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Tämäkin kuulostaa kuin omistettavan jakamiselta. Kun tällä linjalla, ei siihen varmaan auta enää mikään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset