Ion Mittler Politiikassa ei ole kovin hyödyllistä olla oikeassa, jos kaikki muut ovat väärässä, koska sitten valta on heillä.

Pakkoruotsi, suomalaisen demokratian suuri epäonnistuminen

Näin nyt sitten kävi, että ruotsin kieli palaa pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin. Tästä asiasta ei äänestetty vaaleissa. Jos olisi äänestetty, niin tuollainen esitys olisi kaatunut murskaluvuin. Enemmistö suomalaisista on kannattanut jo vuosikymmenien ajan ruotsin kielen opiskelun pakollisuudesta luopumista. Mutta edustuksellisessa diktatuurissa on mahdollista kääntää takkia, ja tehdä täysin päin vastoin kuin kansa tahtoo.

Sipilän hallituksen aikoihin nähtiin tilanteita, joissa opposition poliitikot huusivat eduskuntatalon istuntosalissa hallituksen edustajille: "Kuinka te kehtaatte!" Samaa voisi kysyä Antti Rinteen hallitukseen osallistuvilta kansankyykyttäjiltä. Nöyrry opiskelija, ja raada otsa hiessä.

Tämä on ruotsin kielelle viimeinen jojo-ponnahdus ylöspäin suomalaisen yhteiskunnan parrasvaloissa. Väestöennusteiden mukaan noin 30 vuoden kuluttua ruotsi ei todennäköisesti enää ole Suomen toiseksi puhutuin kieli, vaan venäjä nousee rinnalle ja menee ohi. On selvää että ruotsin kielen pakollisuus tulee taas poistumaan, ja tällä kertaa lopullisesti. Ei vain ylioppilaskirjoituksissa, vaan koko koulutusjärjestelmässä pakollisena oppiaineena, sekä virkamiehiltä vaadittavana taitona.

Mitä ruotsinkieliset sen jälkeen tekevät? Mikä agendaksi tulevaisuudessa, kun illuusio Suomen kansan "kaksikielisyydestä" (sujuvasti unohtaen kolmannen kotimaisen eli saamen kielen) tulee tiensä päähän? Heitän tässä pari mahdollisuutta. Tai no, näiden vaihtoehtojen realistisuudesta voitte kukin muodostaa oman mielipiteenne.

1) Sulautuminen ja sukupuuttoon haihtuminen. Tämä kestää kyllä kauan, ja Ahvenanmaan kohdalla lähes ikuisesti, koska suomea äidinkielenä puhuvat eivät ole tervetulleita muuttamaan sinne. Muualla suomessa suomenkieliset ja ruotsinkieliset asuvat vapaasti ja onnellisesti keskenään samalla alueella, monet ruotsinkieliset löytävät suomenkielisen puolison, elämäntapa ja kaveripiiri muodostuu kokonaan suomenkieliseksi, ja usein käy niin että ruotsin kieli katoaa suvusta yhden tai kahden sukupolven kuluttua. Siitä on aiheutunut (ja edelleen aiheutuu) ruotsinkielisen väestön prosentuaalisen osuuden hidas mutta vakaa pieneneminen.

2) Linnoittautuminen yksikielisiin kuntiin, Ahvenanmaan tyyliin. Suomea äidinkielenä puhuvilta pääsy kielletty (tai vähintäänkin ei-toivottu), Ahvenanmaan tyyliin. Tämä ainakin hidastaisi kohdan 1) toteutumista, mutta nuori elämän iloa täynnä oleva jälkikasvu ei kuitenkaan aina haluaisi jäädä asumaan vanhempiensa pieneen kotikuntaan, kun ulkopuolella odottaa suuri suomenkielinen koulutustarjonta. Ja siellä taas suomenkielisten opiskelijoiden bileet, josta löytyy suomenkielinen rakkaus, ja lopun tiedättekin jo kohdasta 1).

3) Aluevaihdokset Ruotsin kanssa. Miksi Ahvenanmaa edes on osa Suomea? Harva tätä kysyy, koska asia tuntuu niin itsestään selvältä, että tuossahan kartalla lukee että Ahvenanmaa on osa Suomea. Todellisuudessa Ahvenanmaan asutushistoria on lähes kokonaan ruotsalaista. Viikingit olivat merenkäynnin taitajia, ja ryöstöretkiin taipuvaisiakin, joten suomalaiset eivät vaivautuneet ottamaan riskiä asua Lounais-Suomen saaristossa, vaan piiloutuivat omaan rauhaansa loputtomien havumetsien syleilyyn, lopulta aina Ruotsin pohjoisosia myöten.

Biologiassa jokainen kasvi ja eläin erikoistuu menestymään tietynlaisessa ympäristössä, tietynlaisten olosuhteiden vallitessa. Myös kansat erikoistuvat tietynlaisiin taitoihin, vahvuuksiin ja mieltymyksiin. Ruotsin kansa erikoistui merenkäyntiin ja sodankäyntiin, ja näillä vahvuuksillaan he asuttivat Ahvenanmaan saaristoineen, sekä osia Suomen etelä- ja länsirannikosta. Uralin vuorilta kotoisin olevat hiljaisempaa elämää viettävät suomensukuiset heimot sen sijaan erikoistuivat vetäytymään omaan rauhaansa pois sotien tieltä, pohjoisten metsien ja peltojen keskelle, usein alueille joissa saimme olla rauhassa ihan vain siksi että karu ympäristömme ei kelvannut hienohelmaisemmille muille kansoille. Ei ruotsalaisillekaan. Kun Ruotsin kuningas aikoinaan päätti asuttaa Ruotsin ja Suomen pohjoisimmat osat väestöllä, hän lähetti sinne suomalaisia, koska me nyt olemme tällaisia, että meidät voi lähettää kylmään pohjoiseen metsään, ja me jäämme sinne ihan tyytyväisinä, kun huomaamme että siellä saa olla rauhassa, ilman että kukaan tulee häiritsemään. Mitä nyt kuninkaan veronkerääjä joskus.

Suomen itsenäistymisen jälkeen, heti joulukuussa 1917, 95% Ahvenanmaan asukkaista äänesti kansanäänestyksessä sen puolesta, että Ahvenanmaa liitetään takaisin sinne mistä se on tullutkin, eli Ruotsiin. Myös Ruotsin valtio teki vaivihkaa sotilaallisia valmisteluita Ahvenanmaan valloittamiseksi takaisin Ruotsille vaikka väkisin, jos neuvotteluteitse ei löytyisi ratkaisua. Mutta unelma Suur-Suomesta sokaisi suomalaiset unelmoimaan suuria, että kaikki maa Ahvenanmaalta Murmanskiin asti kuuluu suomalaisille heimoille. Näin siitä huolimatta, että suomalaiset eivät ole juuri koskaan asuttaneet Ahvenanmaata, sen historia on pääasiassa Ruotsin historiaa.

Suur-Suomen kanssa kävi lopulta niin kuin kävi, saamatta jäivät Karjalan tasavallan suuret metsät. Myös väkisin solmittu järkiavioliitto Ahvenanmaan kanssa on sujunut melko epäromanttisissa merkeissä: vielä tänäkään päivänä suomea äidinkielenä puhuvat ihmiset eivät ole tervetulleita muuttamaan Ahvenanmaalle. Rakensimme väkisin Suurehko-Suomen, jossa emme saa edes asua vapaasti.

Suomalaiselle itsetunnolle voi tehdä heikkoa ajatella, että me emme olekaan viikinkejä, suuria merenkävijoitä. Meillä ei ole juuri mitään tekemistä Ahvenanmaan historian kanssa. Me olemme jääkylmän Pohjolan rauhaa rakastava kansa, joka ei opetellut sotimaan, vaan opetteli väistämään ongelmia ja vetäytymään omaan rauhaansa syvälle pohjoisten metsien syvyyksiin, sinne mihin mikään muu kansa ei vaivautunut seuraamaan meitä.

Nykyään 10% Ahvenanmaan väestöstä kannattaa Ahvenanmaan itsenäistymistä valtioksi. Höpö höpö. Minun maailmankuvassani 30,000 ihmistä ei ansaitse valtiollista itsenäisyyttä. Se olisi röyhkeää kermankuorintaa maailmassa, jossa on monimiljoonaisia väestöjä ilman omaa valtiota. Liittykööt takaisin Ruotsiin, niin heidän kieliongelmansa on sillä ratkaistu. Mutta haluan kyllä vaihtokaupassa ison siivun sitä synkkää ja kylmää metsämaisemaa Pohjois-Ruotsista, johon me suomalaiset lähdimme Ruotsin kuninkaan käskystä, kun kukaan muu ei sinne suostunut menemään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (96 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

" Miksi Ahvenanmaa edes on osa Suomea? Harva tätä kysyy, koska asia tuntuu niin itsestään selvältä, että tuossahan kartalla lukee että Ahvenanmaa on osa Suomea. Todellisuudessa Ahvenanmaan asutushistoria on lähes kokonaan ruotsalaista. "

Korjaan tässä nyt yhden blogin monista vääristä käsityksistä. Ahvenanmaan paikannimistö osoittaa, että alueella on todennäköisesti ollut suomenkielistä asutusta ennen ruotsinkielistä. Mutta ei tarvitse mennä niin kauaksi historiassa todetakseen että maantieteellisesti ja kirjoitetiulla ajalla Ahvenmaa on aina ollut osa nykyisen Suomen hallintorakenteita: Keskiajalla osa Turun hiippakuntaa, 1600-luvulta lähtien osa Turun ja Porin lääniä. Haminan rauhan jälkeen osa Suomen suuriruhtinaskuntaa ja itsenäistymisen jälkeen osa Suomea.

"Meillä ei ole juuri mitään tekemistä Ahvenanmaan historian kanssa. "
Höpö höpö.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Ahvenanmaan väestö ei kuitenkaan ole samaistunut suomalaisiin vaan ruotsalaisiin -- me suomea äidinkielenä puhuvat emme ole tervetulleita muuttamaan sinne vieläkään, 100 vuotta Suomen itsenäistymisen jälkeen. Suomen itsenäisyyden alkaessa 95% väestöstä äänesti Ruotsiin liittymisen puolesta, se kertoo jotain siitä, mikä oli väestön kansallinen identiteetti vielä 110 vuotta Venäjän suorittaman valloituksen jälkeen.

Myös Ruotsin valtion konkreettiset toimet sotilaallisen valloituksen valmistelemiseksi osoittavat, että Ruotsissa oltiin sitä mieltä että se oli heiltä viety ja otetaan takaisin vaikka sotatoimin, vähän samoin kuin suomalaiset haikailivat että Karjala on meiltä viety ja otimme sen takaisin sotatoimin, kunnes sitten lopulta menetimme sen uudestaan rauhansopimuksessa.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Suomen ehdottomasti haitallisin siirtolaisryhmä on ruotsalaiset. Keskiajasta lähtien pelkkää riesaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ne perkeleet kun opettivat meidät lukemaan ja kirjoittamaankin. Ilman sitä ei tarvitsisi kiistellä mistään oppiaineista.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Hämmästyttävän moni maailman kansoista kuitenkin on oppinut lukemaan, vaikkei heitä siihen ole ruotsalaiset miekalla pakottaneet. No, kasvatustieteissä käytetyt metodit vaihtelevat maakohtaisesti. Ehkä he ovat käyttäneet kirvestä.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #5

# 5

Todennäköisimmin ilman Sveaa ne hämäläiset lukisivat tänä päivänä kyrillisin kirjaimin. Opetusmetoditkin lienee itärajan takana tunnetut.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #5

Eikös kirvestä käyttänyt Lalli, noita uusia tuulia vastustaessaan? Mitä luku ja kirjoitustaitoon tulee, niin aika harva kansa tuon on loppupeleissä oppinut ilman miekkaa. Meillä suomalaisilla ei oikein ollut edes alkeellista kirjallista traditiota mitä kehittää.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #8

"Meillä suomalaisilla ei oikein ollut edes alkeellista kirjallista traditiota mitä kehittää"

Vanhin suomenkielinen kirjoitus on Novgorodista vuodelta 1200. Kannattaa huomata, että tuona aikana monet Novgorodin suomalaiset olivat omaksuneet jo Venäjän kielen. Se, että vanhempia suomenkielisiä kirjoituksia ei ole löydetty ei todista, että muinaiset suomalaiset olivat lukutaidottomia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #12

Taitaapi yleinen lukutaito olla aika paljon myöhäisempää perua. Se taitaakin olla se yksi hyvä asia, minkä kirkko on saanut aikaan. Piti pakottaa lukemaan, että voitiin laittaa katekismusta pänttäämään.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #8

Itse asiassa vanhimmat merkit suomen kielen kirjoittamisesta ovat ruotsalaisia edeltäviä. Kyyrillisin kirjaimin tuohenpaloille kirjoitettuja suomenkielisiä loitsuja. Osasimme lukea ja kirjoittaa novgorodilaisten perässä. M.Agricola tuli siis n.s. jälkijunassa mutta keräsi maineen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #42

En taida lähteä väittelemään kirjallisen tradition määritelmästä tai lukutaidon yleisyydestä ennen ruotsalaisten tuloa. Voinemme kuitenkin todeta että ruotsalaisten harrastama (pakko)käännytys oli olennainen tekijä lukutaidon yleistymisessä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #43

Itse asiassa novgorodilaisten kirjoitus- ja lukutaidosta tiedetään paljonkin. Se oli yhteiskunnassa hyvinkin laajalle levinnyttä. Onhan löydetyistä tuohikirjeista iso osa ihan tavallisten ihmisten välistä viestien vaihtoa ja jopa ihan arkipäiväisiä kauppalistoja. Voimme ihan hyvin olettaa, että sellaista kirjoitetun tekstin käyttöä seuratessa samat käyttötavatkin leviävät.

Voinemme myös tehdä olettamuksen, että yhteyksien huononeminen ja peräti katkeaminen Novgorodiin ja jääminen ruotsien vallan alle tuhosi myös täkäläisiä sieltä opittuja tapoja, m.m. luku- ja kirjoitustaitoa.

Harrastus lukemiseen virisi vasta myöhemmin kun puhdistetun uskon aikana katsottiin, että hajallaan asuvia ihmisiä on helpompi hallita jos heidät saattaa indoktrinoimaan itse itseään pistämällä heidät lukemaan uskonnollisia kirjoja. Kirjoittaminenhan eikä muut teokset kuuluneet rahvaalle aiottuun "kirjalliseen kulttuuriin". Onneksi kuitenkin homma lähti eliitiltä lapasesta ja nykyisin saamme lukea ja kirjoittaa vapaammin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #45

Lienee aika yhdentekevää mitä oletan. Ilokseni huomaan että lukutaidon yleistymisestä käsityksemme on yhtenevä.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #42

On ehkä hieman liioiteltua sanoa, että "osasimme" kirjoittaa. Harvat ja valitut ovat aina osanneet kirjoittaa, ja ensimmäisenä jotain muuta kieltä kuin suomea. Kun osaa aakkoset ja kuulee kieltä, pystyy kyllä tuottamaan kieltä paperille. Siinä mielessä on aina ollut yksittäisiä henkilöitä, jotka ovat osanneet kirjoittaa ja osanneet myös suomea, joten heillä on ollut ainakin teoriassa kyky tuottaa omalla henkilökohtaisella kirjakielellään tekstiä suomeksi. Tosin onko ollut lukutaitoista yleisöä, jolle kannattaa kirjoittaa mieluummin suomeksi kuin jollain muulla kielellä, se on sitten toinen juttu.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #51

Totta, "osasimme kirjoittaa" on hieman löysähkö ilmaus. Kaikki eivät varmaankaan osanneet, emmehän me kaikki osaa nykyäänkään.

Mutta olisin jokseenkin vakuuttunut, että kirjoitus- ja lukutaito oli Novgorodin vaikutuspiirissä eli nykyisessä Itä- ja etenkin Kaakkois-Suomessa laajemmalle levinnyt kuin ruotsalaisessa valtapiirissä ennenkuin lutterilaista uskoa alettiin levittää lukutaidon avulla (huom. ei kirjoitust:n).

Olen myös vakuuttunut sitä käytetyn ihan arkielämässä samalla tavalla kuin Novgorodissakin. Toisin kuin ruotsalaisten aloittamassa lukutaidon opetuksessa oli tarkoitus korostaa puhdistettujen ja uudelleenmuotoiltujen uskonkappaleiden iskostamista ihmisten päihin. Opetuksessahan keskityttiin lähinnä M.Lutherin katekismuksen ulkolukuun.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #85

Toinen asia sitten on, mikä yhteys Novgorodin alaisilla heimoilla on nykyisen Suomen kansan kanssa. Pieni osa heistä jäi loppujen lopuksi rajan ruotsalaiselle puolelle, ja heidän jälkeläisensä ovat nykyään osa Suomen kansaa, mutta pääasiassa he muodostivat ns. karjalan kansan, joka nykyään katsotaan eri kansaksi kuin Suomen kansa, vastaavasti kuin Viron kansa on eri kuin Suomen kansa, vaikka Novgorodin aikoihin nämä kaikki olivat sekalainen seurakuunta heimoja, joista olisi voinut tulla mitä tahansa kansoja, ja lopulta tuli sitä mitä tuli. Joten hieman täytyy venyttää käsitteitä, jos halutaan sanoa että Novgorodin väestön kirjoitustaidon historia on Suomen kansan kirjoitustaidon historiaa.

Loppujen lopuksi se oli kirkko joka otti päämäärätietoisesti asiakseen huolehtia siitä, että koko kansa oppii lukutaidon, ei vain sivistynein eliitti, vaan ihan jokainen talonpoika.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #87

Mielenkiintoinen kysymys. Itse laskisin itseni savolaisena tuohon joukkoon jonka esi-isät olivat novgorodilaisen vaikutuksen alaisia. Olenhan minä ja juureni kotoisin alueelta joka Pähkinäsaaren rauhassa siirrettiin Ruotsin riikkiin.

Toisaalta tuota rauhaa edeltävinä aikoina rajan kai lasketaan kulkeneen Kymijokea pitkin. Vaikka vaikutusta on ollut laajemminkin, onhan esimerkiksi Turun nimi venäläisperäinen ja tuolta ajalta on kielessämme paljon siltä suunnalta tulleita sanoja.

Olisin taipuvainen pitämään legendaarista vasta/vihta-rajaa noiden vaikutuspiirien rajana, siis Kymenlaaksosta Päijänteen kautta Perämeren rantaan jonnekin Pyhäjoen suun tienoille.

En olisi väittämässä niin vahvasti, että Suomen kirjoitustaidon historia olisi novgorodilainen mutta en välttele ajatusta, etteikö sikäläisiä tapoja olisi keskiajalla omaksuttu tännekin. Mutta toisaalta myös poisopittu vallan vaihduttua. Historian kokonaiskuvan muodostamiseksi emme saisi vähätellä mitään vaihetta vaikka meikäläisessä historiakäsityksissä halutaankin kovasti korostaa läntistä vaikutusta suhteessa sekä omaperäiseen että muista ilmansuuntiinnista tulleisiin nähden.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #88

Kirjoitustaito on niin elämää mullistava ja voimaannuttava kokemus, että ajatus sen pois oppimisesta on aika teoreettinen vaihtoehto. Lieneekö maailmanhistoriassa yhtään tunnettua esimerkkiä kansasta, joka olisi osannut lukea ja sitten unohtanut sen taidon.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #89

Ei kai kyse ollut koko kansasta vaan vaikutuksesta itäisessä ja kaakkoisessa Suomessa. Toisaalta mikä ja millainen kansa nyk. Suomen alueella silloin eli? On puhuttu heimoista ennen ruotsalaisvalloitusta, toki myös Kainuusta ja "Itämeren merivallasta". Mutta millaisen "kansan" ja yhteiskunnan hajallaan asuneet ihmiset muodostivat? Onhan vielä 1600-luvulta tietoja erilaisten heimojoukkojen ryöstelyretkistä naapureiden alueelle, m.m. pohjalaisten ja hämäläisten ryöstöretkistä Savoon ja Karjalaan sekä kostoretkistä toiseen suuntaan.

Luku- ja kirjoitustaito todennäköisesti katoaisi parissa sukupolvessa meiltäkin jos sitä ei juurikaan tarvittaisi yhteiskunnassa eikä olisi luettavaa. Taidot jäisivät harvojen herkuksi. Nytkin meillä on joukossamme aikuisia ihmisiä jotka eivät enää osaa koulussa oppimaansa. Novgorodilaisessa yhteiskunnassa oli laajemmin käyttöä lukutaidolle ja yhteydet sinne levittivät taitoa tännekin. Ruotsalaisessa yhteiskunnassa sitä ei samalla tavalla ollut ennen yhden yhdenlaisen uskontokäsityksen pakottamista. Katolisella ajallahan suhtauduttiin protestanttista menoa suvaitsemammin vanhoihin perinnäistapoihin ja niiden yhdistämiseen viralliseen uskontoon. Vasta n.s. uskonpuhdistuksen jälkeen katsottiin tarvittavan tarkempaa uskonnon indoktrinointia ja siihen valittiin keinoksi luku- mutta ei kirjoitustaitoa. Mutta onneksi homma karkasi kirkon käsistä.

P.s. Novgorodin myöhemmällä liittämisellä Moskovaan lienee ollut siellä samansuuntainen vaikutus kuin ruotsalaistamisella täällä.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #90

On mahdollista, että ennen 1800-lukua suuri osa suomalaisista mielsi olevansa tietyn paikallisen alueen tai heimon jäseniä, ei koko senaikaisen Suomen alueen kattavan "kansan" jäseniä.

Kartoissa esiintyy Varsinais-Suomen kohdalla nimi Finland heti siitä alkaen kun alueen karttoja on ollut olemassa ja säilynyt jälkipolville, eli 1400-luvulta lähtien. Ne tahot jotka halusivat hallita meitä (Ruotsi ja Novgorod, sekä näiden kirkot) viittasivat alueeseen tällaisella suurpiirteisellä nimellä, joka ei ota kantaa tarkempiin yksityiskohtiin, millaisia heimoja alueella asuu missäkin päin. Tarkempiin yksityiskohtiin viitataan sitten tarkemmissa kartoissa ja paikallisilla erisnimillä.

Ne jotka pääsivät näkemään valtioiden karttoja, tai olivat jollain tavalla osallisina alueiden poliittiseen tai uskonnolliseen hallitsemiseen, tulivat tutuksi tämän yleisnimityksen kanssa, jolla viitattiin yleensä koko siihen alueeseen Suomen niemimaalla jota Ruotsi hallitsi. (Ruotsin hallitseman alueen laajentuessa pohjoiseen, oli aikakausia jolloin sana Finland viittasi edelleen vain Varsinais-Suomeen, mutta ajan kuluessa sanalla Finland alettiin viitata yhä laajempaan alueeseen, siitä muodostui kätevä ja helppo yksi nimi koko Pohjanlahden itäpuoliselle osalle Ruotsin valtakuntaa.)

Hallitsevat tahot, kuten kirkko ja Ruotsin valtio, mielsivät varmasti ensimmäisenä suomalaiset yhtenäiseksi hallittavien ihmisten joukoksi, "kansaksi", käytännön syistä. Kenelle Agricola ajatteli kääntävänsä raamatun 1500-luvulla? Ehkä sekalaiselle joukolle heimoja, jotka eivät paljon välittäneet toisistaan, mutta jotka suurinpiirtein ymmärsivät sitä kieltä jota Agricola päätti kirjoittaa. Agricolan ja kirkon kannalta oli yksinkertaisempaa ajatella näitä sekalaisia uskonnon levityksen kohteita yhdellä yleisnimellä, suomalaiset -- koska eihän kukaan jaksa luetella joka tilanteessa kymmentä heimon nimeä, täytyyhän kommunikointia yksinkertaistaa. Kansaa hallitsevat tahot käsittelivät kansaa yhtenäisenä hallitsemisen kohteena jopa yli 500 vuotta ennen kuin tavallinen talonpoikaisluokka näistä sekalaisista heimoista tuli itse tietoiseksi siitä, että heitä kohdellaan yhtenäisenä kansana -- ja että siitä on poliittista hyötyä heille itselleen, jos he alkavat puolustaa etujaan yhtenäisenä kansana.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #91

Nimien muodostaminen tai muodostuminen on myös oma vekkuli juttunsa. Yleensä nimet alkavat levitä koskemaan alkuperäistä kohdettaan laajempaa kokonaisuutta tuttuuden ja läheisyyden perusteeella. Nimitämmehän germaaneja saksien mukaan saksalaisiksi, isoa osaa slaaveja venäläisiksi veneettien mukaan, galleja frankkien mukaan j.n.e. Samaan tapaan varmaankin ruotsit alkoivat nimittää pikkuhiljaa koko itämaataan Finlandiksi lähimmän eli nykyisen Vars.Suomen mukaan. Vanhimmissa kartoissahan on ihan Finlandian lisäksi samankokoisilla kirjaimilla myös Tavastia, Nylandia, Savolax, Carelia, Caianania ja Nylandia. (Huom. Caianania vielä 1600-luvulla siellä missä nykyisin pidetään Pohjanmaata, "Itäpohjaa" ei tunnettu vaan vain Botnia länsipuolella Sinus Botnicus:a).

Tuo ajatus kerralla ja yhdessä hallittavien joukosta yhtenä joukkona pitää varmaankin paikkansa. Olemmehan saaneet todistaa samanlaista kehitystä oikeammissakin siirtomaissa kuten monikansallisessa Intiassa tahi monissa Afrikan maissa joiden rajat on vedelty siirtomaaisäntien toimesta nautinta-alueina ja nyt kyseisten alueiden heimojen ja kansojen olisi pitänyt likipitäen yhdessä hetkessä alkaa elää kuten kansallisvaltioissa. Meillä sen kehityksen laittoi liikkeelle ruotsien hallinnon tehostamisvaatimukset Stockholm:ssa eli Tukkisaaressa jo paljon aiemmin.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #92

Monissa entisissä siirtomaissa heimojen yhdistäminen yksimieliseksi kansaksi on epäonnistunut surkeasti. Toisaalta siellä on yleensä ollut paljon suurempia eroja heimojen kulttuurissa, kielessä ja uskonnossa.

"Vanhimmilla kartoilla" tarkoittanet Keski-Euroopassa (Hollanti, Ranska) laadittuja karttoja 1600- ja 1700-luvulta. Niillä on taipumusta poiketa Ruotsissa tehdyistä kartoista siltä osin, että sana Finland / Finnia / Finningia ei esiinny korostetun isolla fontilla muiden Suomen maakuntien rinnalla.

Paria Hollannin ja Ranskan karttamestarien tekemää karttaa lukuunottamatta (ks. millä kielellä merten nimet ovat) on harvinaista löytää sellaista 1600-luvun tai 1700-luvun karttaa, jossa ei olisi kirjoitettu isoimmalla tekstillä nämä kolme aluetta: SVECIA, LAPPIA, FINLAND.

1600-luvulla yleistyi kartoissa sellainen uudenlainen käytäntö, että jossain Jyväskylän seudulla on ylimääräinen teksti FINNIA tai FINNINGIA -- sen lisäksi että Varsinais-Suomen kohdalla lukee Finland. Olisiko tässä jonkunlainen käännekohta, että Ruotsin lähdettyä valloitusretkille Pähkinäsaaren rauhan rajan itä- ja pohjoispuolelle (1595 ja 1629) muodostui käytännön tarve nimittää entistä laajempaa aluetta jollain yhteisellä nimellä, ja alkuvaiheessa Varsinais-Suomea tarkoittanutta sanaa Finland ei haluttu uusiokäyttää siihen tarkoitukseen.

Niinpä noin 100 vuoden ajan oli käytössä uusi tähän tarpeeseen keksitty latinalais-henkinen termi Finnia / Finningia, kunnes noin vuoden 1743 aluevalloitusten aikoihin tuo termi jää pois käytöstä, ja sen tilalle karttoihin ilmestyy keskelle koko nykyisen Suomen aluetta teksti Finland. (Jonkun aikaa teksti Finland pienemmällä fontilla roikkuu vielä mukana myös Turun seudulla, kunnes se lopulta pikku hiljaa katoaa sieltä, tai saa lisäyksiä kuten "Södra Finland".)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #93

Tuo suomalaisten yhdistäminen ja yhdistyminen "kansaksi" kesti satoja vuosia. Lopullisesti sen taisi tehdä vasta kansakoulu ja Yleisradio. Sodan jälkeen evakoita pidettiin laajalti läntisessä Suomessa, etenkin ruotsinkielisten joukossa, "ryssinä". Vasta oikeastaan sen jälkeen on tasaannuttu. Toki kuitenkin helsinkiläisiä tultanee jatkossakin katsomaan muualla kieroon.

Afrikkalaisissa entisissä siirtomaissa aikaa ei vielä ole ollut yhtä paljon. Toisaalta ruotsit eivät tehneet samaa virhettä kuin Afrikassa häärineet siirtomaaisännät: he eivät nostaneet valloittamallaan alueella jotain täkäläistä heimoa/kansaa omiksi apulaisikseen hallitsemaan muita. Meitä sorrettiin tasapuolisemmin.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #94

Afrikkaan ja Amerikoihin verrattuna en käyttäisi sanaa että meitä "sorrettiin", meitä "hallittiin" ajan tapojen mukaisesti.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #95

Ajan tavat ovat toki totta mutta meidän kannattaa puhua sortamisesta jotta pitäisimme eron hallintatapoihin joihin ei ole syytä palata.

On myös totta, että Ruotsin riikissä hallittiin myös Skandinavian niemimaalla asuneita taviksia, niin sveoja, gootteja kuin etenkin lappalaisia ja Taalainmaahan ja muualle muuttaneita eriheimoista peräisin olevia suomalaisia melko samanmoisin elkein. Kuitenkin esimerkiksi väenotot y.m. kohtelivat rajummin Itämaata vaikka vertaaminen afrikkalaisten siirtomaiden tai Ameriikan alkuperäiskansojen kohtaloihin ontuukin.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Ruotsi toi Suomeen paljon parempia asioita kuin muut saman aikakauden kolonialistiset suurvallat toivat omiin alusmaihinsa Amerikoissa ja Afrikassa. Kun vertaa mitä kansanmurhia, väestönsiirtoja ja muita hirmutekoja Englanti, Espanja ja kumppanit tekivät omille siirtomailleen, niin Ruotsi ja myöhemmin Venäjä kohtelivat suomalaisia kuin kukkaa kämmenellä. Vi borde nog vara tacksamma för svenska rikets skyddande roll, genom dessa svåra och mörka tider i världshistorien.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #11

Suomi ei ollut siirtomaa, vaan Ruotsin kuningaskunnan itäinen osa. Suomalaiset äänestivät Kustaa Vaasaa kuninkaaksi. Jos Vaasa olisi pakkoruotsittanut suomalaiset, monelta riesalta oltaisiin vältytty. Nyt pakkoruotsi on myöhäistä.

Jone Virtanen Vastaus kommenttiin #14

Juuri näin! Ruotsin valtio oli varhaisella keskiajalla (1100-1300) vasta muodostumassa jolloin olimme osa sitä. Suomea ei valloitettu (koska täällä ei ollut mitään valtiota muistuttavaa järjestelmää; vain suomalaisia heimoja, jotka nekin riitelivät keskenään) Siksi niinsanotun "Ruotsin" rajat ja hallitsemat alueet olivat hyvin epämääräiset. (riitoja sielläkin oli)

Suomen alueelle tehtiin aluksi lähinnä erilaisia retkiä, joista kaunistellusti käytetään nimitystä ristiretki. Todellisuudessa nämä retket olivat useimmiten ryöstö- ja sotaretkiä. Näitä eri tasoisia retkiään Suomeen tekivät ruotsalaisten lisäksi mm. novgorodilaiset ja tanskalaiset.Täältä haettiin mm. orjia, joita myytiin eteenpäin.

"Ruotsissa" (huom lainausmerkit) ei ollut selkeämpää kuningaskuntaa kuin vasta 1100-luvulta saakka ja siksi nykyisen Ruotsin alueella käytiin paljon sisällissotia. Se ensimmäinen hieman oikeaa valtiota ja kuningaskuntaa muistuttava järjestelmä oli Birger-jaarlin hallintokausi, joka 1200-luvun puolivälistä alkaen perusti Ruotsiin nimellisesti vaalein valittavan, mutta todellisuudessa perinnöllisen kuningaskunnan. Hänen aikanaan Varsinais-Suomi ja Häme liitettiin osaksi Ruotsia.

Pähkinäsaaren rauha (v. 1323) ensi kerran määritti mitkä alueet eivät ainakaan kuuluneet itäiseen Novgorodin valtapiiriin ja siinä osa Suomesta tuli kiinteä osa läntistä järjestelmää (Näkyy edelleen uskonnossa geeniperimässä jne.). Huvittavaa kyllä, mutta taloudellisen toimeliaisuuden kannattavuusraja Suomessa kulkee likipitäen saman rajan mukaan.

Ruotsalaiset käyttivät aluksi Suomesta useimmiten nimitystä Itämaa (Österland). Siksi Pohjanmaa on edelleen ruotsiksi Öseterbotten ja Ruotsin puolella löytyy Västerbotten P

Pähkinäsaaren rauhan määrittelemästä alueesta muodostui yhtä olennainen osa Ruotsin valtakuntaa kuin ihan mistä tahansa Ruotsin alueesta. Suomen aatelisto osallistui myös Ruotsin kuninkaan valintaa aina v. 1362 lähtien. Periaatteessa Ruotsin kuninkaaksi olisi voinnut tulla myös Suomessa syntynyt, mutta aatelinen mieshenkilö. Tämän takia Suomen asema ei ollut alisteinen, kuten esim. Iso-Britannian ja Irlannin välinen suhde oli. Moran kivillä päätöksiä tekivät myös suomalaiset.

Käyttäjän asco73 kuva
Asko Telinen

Väittääkö Max, ettei suomalaiset osaisi lukea ja kirjoittaa ilman ruotsalaisia? :)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #16

Emme kaikki näköjään osaa vieläkään.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Päinvastoin yrittivät jo noin 1850- luvulta alkaen jarruttaa suomalaisten tietämystä muusta kuin uskonnosta ja maanviljelystä. Kielsivät mokomat suomeksi kääntämisen muilta tärkeimmiltä aloilta. Ruotsia olisi pitänyt kansan osata muuta parempaa kirjallisuutta ja oppia saadakseen, mutta onneksi Venäjän keisari sentään suostui siihen, että suomeksi myöskin alakouluja saatiin myöhemmin perustaa.

Oppikoulut olivatkin suomenkielisille kovemman vastustuksen takana nimenomaan ruotsinkielisten taholta. Tästä aiheesta vielä haluan joskus enemmän kirjoittaa, mutta nyt alan olla jo liian väsynyt ottamaan tähän enempää kantaa.

Ion Mittlerin kirjoitus oli muuten hyvä, joten siitä kiitos. Järkiperäisiä blogeja on aina mielenkiintoista lukea.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #18

Mielenkiintoista, että viittaat suomen kielen syrjintään ruotsin kielen kustannuksella vielä noin myöhään Venäjän vallan alla. No sieltä se fennomania syttyi, oikeutta ei saa ennen kuin kansa järjestäytyy laajasti jonkun aatteen taakse.

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Ainakin Rkp:stä tuntuu olevan riesaa.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Täällä lounaisrannikolla oltiin suomalaisia jo silloin kun hämäläiset ja savolaiset vielä varastelivat toisiltaan lampaita ja orjia, kuka mihinkin tarkoitukseen.
Yhteydet meren yli länteen ja etelään olivat luontevammat ja tiiviimmät kuin jonnekin kauas sisämaahan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Muistan tuon Tomi vielä hyvin, sillä minun sukuni on asunut 1450-luvulta asti Kokemäenjoen varrella:) Länsi-Suomessa.

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Muistelen että joku ahneidenmaalainen poliitikko sanoi kerran, että mikään ei enää pelasta ruotsin kieltä mantereella. Ja eiköhän siinä tosiaan näin käy, että ruotsin kieli hiipuu vähitellen olemattomiin Manner-Suomessa.

Ruotsin kieli saattaa olla helisemässä ihan Ruotsissakin, kun englanti ja arabia valtaa jatkuvasti alaa. Onhan siellä ollut juttua että englanti pitäisi ottaa toiseksi viralliseksi kieleksi, ja että pakolaisille pitäisi opettaa ensimmäisenä kielenä englantia - eikä ruotsia. Näin voi käydäkkin.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

# 9

Ainakin täällä lounaisrannikolla ruotsin suosio näyttää lisääntyvän. Kaksikielisiin päiväkoteihin on enemmän tunkua kuin mitä paikkoja tarjolla.

Virallinen kielisyys muutenkin hämää koska varsinkin rannikkoseudulla moni käyttää arkikielenään ruotsia vaikka onkin virallisesti suomenkielinen.

Nämä keskustelut käydään tasaisin väliajoin eikä niistä valmista tule. Joillekin lienee vaikea käsittää että toisille ruotsinkielisyys on osa suomalaisuutta, toisille taas ei. Ei siinä koskaan mitään yhtenäisyyttä ole ollut eikä pidäkään olla.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Eihän Tomi kaksikielisyydestä ja suomalaisuudesta ole erimielisyyksiä, vaan vain pakkoruotsista. Perustuslakikin sanoo, että virkamiehillä pitää olla molempien kotimaisten kieltentaito. Muita se ei ainakaan lain mukaan ole koskaan koskenut? Vai onko siihenkin saatu muutos aikaan viimeaikoina?

Eipä ollut ennen peruskoulun tuloakaan, joka tämän pakkoruotsin toi mukanaan, siitähän tässä on ollut riittävästi valituksen aihetta. Sitä vain ei näy ruotsittajat vieläkään ymmärtäneet. Minun nuoruudessani, siis ennen peruskoulua, ei ollut pienintäkään kritiikin aihetta valittaa ruotsin kaiken kattavasta "kuorrutuksesta" kaikilla mahdollisilla koulutusasteilla.

Siinähän on tämän ongelman ydin. ASia ei olisi edes niin ongelmallinen, jos edes toinen kotimainen kieli olisi ns. maailmankieli, millä tulisi toimeen myöskin Euroopassa, mutta nyt suomella tai ruotsilla ei siellä ole mitään käyttöä.

Siitä sanonta tarpeeton pieni kieli, joka on vain tulppana muiden vieraiden kielten opiskelussa. Harvalla nuorella on intoa (tai kykyä) peruskoulussa lukea kolmea vierasta kieltä. Tarkoitan ruotsia, englantia tai jotain muuta itselle tarpeellista kieltä, joka esimerkiksi Ruotsissa on ollut mahdollista itse valita ja lähes jokaisessa muussakin maassa. Suomen liian tiukka kielipolitiikka on ainutlaatuista maailmassa. Siitä tämä ruikutus ja valitus johtuu.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #22

Nyt annoit Kaija väärän todistuksen. Viimeksi oman blogisi keskustelussa olen nähnyt ehdotuksen Suomen muuttamisesta yksikieliseksi.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #23

Tuota en kyllä muista sanoneeni? Täytyy katsoa, kunhan ehdin.

Se olisi tietysti yksinkertaisin keino, koska se vääjäämättä tulee vielä tulevaisuudessa ajankohtaiseksi. Noin pienen ruotsinkielisen väestön pitäminen tasa-arvoisena ihan kaikessa, on Suomelle liian kallis investointi. Ja muistan hyvin, kuinka aikanaan jo Ruotsin pääministeri (Erlander?) totesi, että heillä ei olisi varaa kaksikielisyyteen. Kohta meillä on kuitenkin muita kansallisuuksia enemmän kuin ruotsinkielisiä? Silloin lainmuutos tulee olemaan Ruotsin kaltainen. Näin uskon?

Nyt otan lusikan kauniiseen käteen ja tyydyn siihen, että ruotsi on vapaaehtoinen aine ja virkamiesruotsi poistetaan, sillä muutenhan se olisi tulppana jopa kirvesmieheksi pääsylle. Eihän ennenkään ollut virkamiesruotsivaatimusta kuin vain valtion virkoihin pääsylle. Eikä sekään ollut kovin tiukka:)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #24

Et sinä, vaan blogisi keskustelussa on ehdotettu. Kirjoitit passiivissa, joten tulkitsin sinun tarkoittavan ettei kaksikielisyyttä kyseenalaisteta yleensäkään. Ehkä vain varsinaissuomalaiset sukujuuret paistoivat kirjoitusasussa läpi?

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #26

Ei Suomi ole koskaan ollut "kaksikielinen", saame on aina ollut kolmantena mukana. Mutta laillisen aseman osalta se on kyllä sivuutettu sujuvasti. Viimeistään 30 vuoden kuluttua venäjänkielisyyden lisääntyessä käy selväksi, että kieliä on enemmän kuin on tarpeellista jokaisen kansalaisen pakolla opiskella. Selvää se on jo nytkin, kansan enemmistölle, mutta ei poliitikkojen enemmistölle silloin kun pitäisi kerätä kokoon hallitus, ja RKP on mukavasti siinä tarjolla kumppaniksi, jolta saa tukea melkein mihin tahansa, kunhan antaa vastapalveluksena pakkoruotsia tukevaa kielipolitiikkaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #27
Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #28

Tiedän kyllä, ja sehän on ollut vedätys aina, koska kansa puhuu useampaa kuin kahta kieltä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #29

Mikä on ollut aina vedätys. Kaksi kansalliskieltä, vai niiden perusteella kaksikielisyydestä puhuminen?

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #30

Molemmat, koska kieliä on todellisuudessa ollut enemmän kuin kaksi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #31

Millä termillä itse kuvailisit sitä, mitä kielilaissa kutsutaan kansalliskieleksi?

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #34

En kiistä sitä, etteikö laissa sanota että kansalliskieliä on kaksi. Sen sijaan kiistän sen että se kuvaisi reaalitodellisuutta jollain vilpittömällä ja puolueettomalla tavalla. Siinä mielessä sivuutan sen mitä laissa sanotaan kansalliskielistä, ja pyrkisin muuttamaan lakia, jos se olisi mahdollista. Varsinkaan en rakenna mitään perusteluita sellaisen lain varaan, joka itsessään on minun mielestäni perusteeton ja tulisi muuttaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #35

Onko sinulla jokin perustelu sille, että et halua vastata kysymykseen?

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #37

Jos lähden sorkkimaan omia termejä lain yhteyteen, kuka sitten ymmärtää kommunikaatiota, mistä puhutaan ja mitä se tarkoittaa. Suomalaisen kansan enemmistökieli on suomi, ja sitten on monta vähemmistökieltä. Sanotaan sitten enemmistökieli + vähemmistökielet.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #40

Eli et hyväksy termiä kansalliskieli, mutta et osaa myöskään antaa sille toistakaan kuvausta. Eikö kommunikaatiomme olisi helpompaa, jos voisimme sopia termistä, joka kuvaa sitä mitä kielilaissa tarkoitetaan kansalliskielellä? Tässäkin on jo veivattu monta kommenttia yhdestä sanasta, enkä vieläkään tiedä millä sanalla voisin ao kieliin viitata, ilman että itse termi aiheuttaa keskustelun tyssäämisen.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #23

Max, virallinen yksikielisyys ei olisi oikein maamme historiallista, nykyisin 5 prosentin väestönosaamme kohtaan. Ruotsille on Suomessa sijansa, ei suurempi mutta ei myöskään pienempi kuin on realistista ja oikeudenmukaista.

Mitäpä olet mieltä alueellisesta, virallisesta kaksikielisyydestä? Noilla alueilla voitaisiin perustellusti jatkaa toisen kotimaisen kielen opintomallilla, joka oli voimassa 2005 asti. Aidosti kaksikielisen alueen ulkopuolella hoivan tarpeen ja juridisten palveluiden täyttyminen pitäisi voida turvata (tarvittaessa jopa tulkkipalveluin ja) yhteiskunnan kustannuksella.

Ks. kommentti nro 32.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #48

Kaksikielisyys sopii minulle sekä lainsäädänön, että terminologian kannalta varsin hyvin. Koitan vain löytää termin, jonka Ion hyväksyisi niin, että voisimme jatkaa aiheesta sen sijaan että pitäisi keksiä kiertoilmaisuja vakiintuneille termeille, jotka eivät kuulemma ole reaalimaailmaa kuvaavia.

Mitä koulutukseen tulee, kannatan valinnanvapautta. Mitä suurempi, sen parempi.

Mitä taas kielivaatimuksiin tulee, niin johan tosiasiallista palvelua saa ruotsin kielellä vain satunnaisesti muualla kuin aidosti kaksikielisillä paikkakunnilla, joten yleisestä kielivaatimuksesta luopuminen ei muuttaisi tilannetta kovin paljoa. Voisi toki ummikkosuomenkielinen olla ihmeissään kohdatessaan virkamiehen, joka ei osaa suomea. Ehkä alueellisuudessa siis on ajatusta.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #50

Alueellisella virallisella kaksikielisyydellä jatkaen Pohjanmaan, tietyiltä osin Varsinais-Suomen sekä samoin osin Uudenmaan maakunnat sekä Kokkola Keski-Pohjanmaalta voisivat jatkaa nykyisellä, ja miksei myös vuoteen 2005 olleella, mallilla. Kaksikielisyysvaatimukset takaisivat suomenkielisille vaikkapa terveyskeskus- tai auton katsastuspalvelut suomeksi niin Kemiönsaarella kuin Mustasaaressa Vaasan lähellä. Valtakunnan de facto pääkieltä ilman kun ei missään manner-Suomessa tule pidemmän päälle toimeen. Jokseenkin kaikkialla maailmassa valtakuntien de facto pääkieli on oltava maan asukkailla hallussa, tavalla tai toisella hankittuna.

Esimerkkejä: Marokossa aboriginaalit berberit joutuvat osaamaan myöhemmän valloittajakansa arabien kieltä, Turkissa aboriginaalit kurdit joutuvat osaamaan myöhempien, sittemmin Turkiksi nimetyn maan valloittajien turkkia - ja sitten Eurooppaan: Alto Adigessa/Süd Tirolissa saksankielinen, alueellinen enemmistö joutuu osaamaan aboriginaalien eli nykylatinaa eli italiaa puhuvien äidinkieltä, koska koko valtakunnan, Italian de facto pääkieli on italia ja Alto Adigessa/Süd Tirolissa myös italiankieliset joutuvat koulussa oppimaan saksaa. Alto Adigen/Süd Tirolin malli istuisi hyvin Suomeen: tuossa puolen miljoonan asukkaan maakunnassa saksankieliset oppivat koulussa italiaa ja vastaavasti italiankieliset saksaa, mutta kuitenkaan koko 60 miljoonan asukkaan Italiassa ei tuon maakunnan ulkopuolella saksalla ole virallista asemaa, koska se ei ole perusteltua. Alto Adigen/Süd Tirolin saksankielisethän ovat koulussa oppineet italiaa, joten muualla kotimaassa liikkuessaan heillä on hallussaan väline, jolla kommunikoida.

Alto Adigen/Süd Tirolin tapauksessa on sovellettu järki- ja tarveperusteita. Soisin opetusministeriön väen vierailevan Italian koilliskolkassa pian ja tarvittaessa lähden kernaasti itse tulkiksi.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #50

Kuuntelen sujuvasti muiden käyttämää terminologiaa. Itse tykkään näistä termeistä:

- Valtion (tai kunnan tms.) viralliset kielet: kieliä, joilla yhteiskunta aivan erityisesti sitoutuu julkaisemaan tietoa kansalaisille.

- Enemmistökieli, vähemmistökielet: kieliä, joita yksittäiset kansalaiset puhuvat äidinkielenään.

En tietääkseni tarvitse termiä "kansalliskieli" omassa kommunikaatiossani, en muista että olisin elämäni aikana käyttänyt (eli tarvinnut) sitä sanaa kertaakaan, ennen kuin asiaa alettiin kysyä tämän blogin kommenteissa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #53

Kuuntelet sujuvasti? Koko tämä termikeskustelummehan johtuu siitä, että kyseenalaistit käyttämäni termin, sekä sen selvennyksen. Enkä ole vieläkään varma miten olisin asian voinut ilmaista hyväksymälläsi tavalla.

Olisitko tyytyväinen kuvaukseen, että Suomessa on kaksi virallista kieltä, kuvastamaan niitä kieliä, joita kielilaissa kutsutaan kansalliskieliksi? Luulisi sinun tarvitsevan tarmiä joka kuvastaa kielilainsäädännön ydintä, kun kerran aiheesta keskustelet.

Tuo luokittelusi enemmistö- ja vähemmistökieliin tuntuu kovin kulmikkaalta. Sanoisitko vaikkapa Belgiassa valloonille, että hänen äidinkielensä on vähemmistökieli?

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #56

Tämä kansalliskieli yms. keskustelu lähti kai liikkeelle siitä, kun monesta suunnasta (myös sinulta) tarjotaan ajatusta että Suomi on "kaksikielinen", kun taas minun silmissäni se on vähintään kolmekielinen.

Saamelaiskielillä on virallinen asema Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_ruot...

Suomessa on kolmella kielellä virallinen asema vähintään yhdessä kunnassa. Virallisia kieliä on näin ollen Suomen kuntien alueella kolme, ei kaksi. Mutta lakitekstit ja ties mitkä kaikki tahot käyttävät ilmausta että Suomessa on "kaksi virallista kieltä", ja että Suomi tai suomalainen kansa on "kaksikielinen". Yritän ottaa etäisyyttä kaikkiin lausuntoihin ja lakeihin, joissa viitataan Suomeen "kaksikielisenä", koska minä näen omilla silmilläni kolme virallista kieltä valtiomme alueella, jos en aivan sokea ole. Lisäksi mainittakoon se neljäs perinteinen joka ei näy kartalla, nimittäin romanien kieli.

No, tämä tilanne on kyllä väliaikainen, ja tulee muuttumaan 30 vuodessa sellaiseksi että venäjä varmaankin nostetaan myös viralliseksi kieleksi, kuka tietää nostettaisiinko heti samalla myös englanti, koska molempien puhujia on jo nyt enemmän kuin saamen puhujia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #62

Eli vastauksesi oli ei, virallinen kieli ei terminä voi korvata kansalliskieltä siinä merkityksessä, joka sillä in kielilaissa. Kai se on vain todettava, että sinä määrittelet oman kielesi. En minä voi sitä estää, mutta haasteitahan se asettaa, kun ei tule ymmärretyksi vakiintuneella lainsäädännössäkin käytetyllä termillä.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #23
Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen
Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Tämä hallitusohjelman kohta sisältyy lukuisiin selvitettäviin kohtiin ja ohjelmassa ilmaistaan tavoitteeksi ruotsin pakollisuus ylioppilaskirjoituksissa (ja lain vaatimuksesta yliopistojen virkamiesruotsi seuraa sitten, kun ylioppilas käy ylempään opinahjoon opiskelemaan). Tavoitteen toteutuminen ilmenee neljän vuoden kuluessa.

Seuraavan tekstin kirjoitin joskus. Tässä kommenttina blogitekstiin.

-------------------------------------------------------------------------------

Ruotsin asema Suomessa Italian esimerkin valossa

Lisäänpä lusikkani kattilaan, jossa hämmennetään pakkokielisoppaa. Ehkä tästä joskus tulee valmista, sanoisi optimisti. Aloitetaan kahdella wikipaketilla, joista ensimmäinen kuvana on kiva eli helppo: Etelä-Tirolin kielisuhteet ja jälkimmäinen luettelo Italiassa puhuttavista vähemmistökielistä puhujamäärineen.

http://it.wikipedia.org/wiki/File:Language_distrib...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_kielet

Eurooppa on suurelta osaltaan kielellinen tilkkutäkki, ja valitsen tässä verrokkiesimerkiksi Suomelle asioiden järkeistämistä varten Italian. Samalla tässä on matkailuehdotus opetusministeriön asiasta vastaavalle virkamiehistölle ja ministerille itselleen. Matkailu avartaa, ja uskon eurooppalaisten kollegoiden ojentavan auttavan kätensä, jotta suomalaiset saavat tolkkua asioihinsa. Mielestäni maan pohjoinen provinssi Südtirol/Alto Adige on otollinen malli omaksuttavaksi Suomeenkin.

Italiassa on aina riittänyt tulijoita, ja niinpä maassa on monia historiallisia kielivähemmistöjä, joiden asemat poikkeavat toisistaan. Maan pääkielihän on tunnetusti italia ja mielestäni tapa, jolla maan saksankielisten asiat on hoidettu, soveltuu hyvin malliksi, miten me voimme järjestää ruotsinkielistemme oikeuksien toteutumisen. Südtirol eli Alto Adige on pääosin saksankielinen provinssi Italiassa ja se rajoittuu pohjoisessa Itävaltaan. Asukkaita on noin puoli miljoonaa eli vajaa prosentti maan koko väestöstä. Provinssissa saksaa puhuu äidinkielenään vajaat 70 prosenttia, runsas neljännes italiaa ja loput puhuvat äidinkielenään retoromaania (ladino, vähemmistöstatus turvana). Alue kuului ensimmäisen maailmansodan loppuun asti Itävaltaan ja separatistisia pyrkimyksiä on esiintynyt aiemmin. Saksaa edelsi germaaninen murre, jota alueella alettiin puhua germaanien kansainvaellusten myötä, ja aiemminhan alue oli latinalainen. Nykytilanne on se, että saksa on alueellinen virallinen kieli ja myös italia on virallinen. Suurimmalta osaltaan maaseutupaikkakunnat ovat miltei tyystin saksankielisiä. Alueen pääkaupungissa Bolzanossa on yliopisto, joten saksankielisillä on mahdollisuus korkea-asteen opintoihin äidinkielellään.

Tästä ei kuitenkaan seuraa se, että koko Italiassa saksaa opiskeltaisiin kouluissa pakollisena oppiaineena. Muuallakin Pohjois-Italiassa kuin vain tässä provinssissa saksa on merkittävä turismin ja kauppasuhteiden vuoksi. Saksasta on hyötyä mm. suurten järvien (Como, Garda, Maggiore) majoitus- ja ravintolapalveluissa. En tiedä, miten paljon näiden alueiden kouluissa silti saksaa tarjotaan valinnaisena oppiaineena.

Ahvenanmaan mallin vastinekin Italiasta löytyy ja se on Aostan laakso, pieni, noin sadantuhannen asukkaan provinssi Alpeilla. Täällä virallinen kieli ei ole italia lainkaan, vaikka Italiassa ollaankin. Virallinen kieli on ranska, jota tosin vain vähemmistö aostalaisista puhuu äidinkielenään. Suurin osa puhuu arpitaania, joka voidaan yksinkertaisuuden vuoksi suomentaa nimellä provensaali, jota taas useampi miljoona ihmistä puhuu ensimmäisenä kielenään myös Ranskassa. Koska provensaalin asema on nykyään enempi murre, on viralliseksi kieleksi valittu ranska (tilanne on sama kuin jos rikssvenska olisi virallinen muoto suomenruotsalaisilla alueillamme todellisuudesta huolimatta). Italia, provensaali ja ranska ovat kuitenkin latinalaisina kielinä niin lähellä toisiaan, että todellisuudessa Aostassa ummikkoitalokin tulee varmasti toimeen.

Monin paikoin maassa on muita vähemmistöjä. Etelässä, saappaan korossa sekä Sisiliassa asuu parikymmentätuhatta griconkielistä (kreikka), mutta he ovat kaksikielisiä. Kielellä ei ole virallista vähemmistöstatusta eikä varmuutta ole, onko se säilynyt joko Magna Graecian ajoista 2500 vuotta sitten, vai ulottuuko historia "vain" Bysantin aikaan, siis keskiajalle. Niin tai näin, erityistä suojelua ei ole tarvittu ja vähemmistö on siis säilynyt. Lähellähän on myös emämaa Kreikka. Albaniankielinen vähemmistökin on ja sekin on peräisin vuosisatojen takaa, elinvoimainen tämäkin noin sadantuhannen ihmisen moniaalla hajallaan elävä kaksikielinen vähemmistö. Albanialla on vähemmistöstatus.

Mitä siis sanon: Suomessa on aika siirtyä alueelliseen kaksikielisyyteen realiteettien mukaisesti. En näe muita vaihtoehtoja, vaikka tämän toteutumista voidaan tietysti edelleenkin jarruttaa, jos halutaan. En pidä pakkoruotsista, mutta kylläkin ruotsista. Oletan, että tarpeet täyttyvät nykyistä paremmin vailla pakkoa ja oletan, että ruotsin valitsee joka tapauksessa aika moni. Motivoitunut muuten oppii paremmin.

Minusta on realistista, että Pohjanmaan maakunta on jatkossakin kaksikielinen, paitsi umpisuomenkielinen Kyrönmaa. Keski-Pohjanmaalla samoin Kokkolan kaupunki ilman liitosalueita. Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla selkeästi kaksikieliset alueet pysyvät jatkossakin kaksikielisinä.

On vielä eräs asia: kansainvälisiin sopimuksiin Ahvenanmaan asemasta ei tarvitse eikä pidäkään kajota. Ei siis muuteta statusta mitenkään. Silti maakuntahallitukselle voidaan esittää, että sekin voi (edes kerrankin) osoittaa good williä turvatakseen omasta, vapaasta tahdostaan maakunnan suomenkielisten aseman, jota nyt ei ole lainkaan. Brändön väestöstä nimittäin miltei viisitoista prosenttia puhuu äidinkielenään suomea ja Kumlingessakin noin yhdeksän prosenttia. Maarianhaminassa asuu 500-600 suomenkielistä, joka prosenttilukuna on noin viisi, mutta määränä merkittävä pienessä kaupungissa. Suomenkielisten lapsilla ei siis ole mahdollisuutta suomenkieliseen päivähoitoon, kouluissa suomenkielisillä ei ole mitään ns. kotikielen opetusta, seurakunnissa ei ole suomenkielistä toimintaa. Kaikki tämä, ymmärtääkseni, on järjestettävissä - jos hyvää tahtoa löytyy.

Hufvudstadsbladet ja Fria Åland kuin myös muu ruotsinkielinen lehdistömme saavat kernaasti lainata tätä tekstiä. All rights released.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Sitähän se on, että ruotsinkieliset eivät omalla ydinalueellaan (eli Ahvenanmaalla) suostu opettamaan suomen kieltä edes suomenkielisille itselleen ja pyynnöstä, mutta suomenkielisellä alueella he vaativat opettamaan ruotsin kieltä pakollisena kaikille.

Ruotsinkielisten poliittiset seikkailut Suomessa ovat kaksinaismoralismin kukkanen, mutta loppu häämöttää, jos ei nyt niin 20-30 vuoden kuluttua.

Vuonna 1850 ruotsinkielisillä oli röyhkeyttä säätää laki, joka kielsi kirjallisuuden kääntämisen suomeksi muihin tarkoituksiin kuin uskonnolliset ja liike-elämän tekstit. Tuo laki ei näe 200-vuotispäiväänsä, ennen kuin ruotsin kielen asema "toisena kansalliskielenä" on uponnut lopullisesti kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olisiko joku lähde "tiedolle", ettei Ahvenanmaalla suostuta opettamaan suomen kieltä?

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #36
Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #38

Totta ihmeessä opetetaan. Ihmettelin vain mihin päättömän väitteesi perustit. Ilmeisesti et mihinkään.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #39

Siinä on haparointia yksityiskohdissa, iso kuva oli totuudenmukainen, että suomen kielen asema Ahvenanmaalla on heikompi kuin ruotsin kielen asema manner-Suomessa. Tarkempi tieto yksityiskohdista poikkeaa edellä esitetystä: peruskoulun suorittaminen suomeksi lienee mahdotonta Ahvenanmaalla, mutta sen suorittaminen ruotsiksi onnistuu manner-Suomessa. Kuitenkin kieliryhmien prosentuaaliset osuudet antaisivat aihetta vastavuoroisuuteen, joten siinä on kyse jostain vähän enemmästä, erilaisesta suhtautumisesta. No, Ahvenanmaan liittyminen Ruotsiin ratkaisisi tämän dilemman, sitten ei tarvitsisi vaivata päätä tällä asialla, miksi suomalaisia maailman eniten inhoava kansanryhmä löytyy Suomen rajojen sisäpuolelta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #54

Muistan lukeneeni Ahvenanmaan tiukasta kielipolitiikasta sen jälkeen, kun he poistivat pakkosuomen kouluistaan. Se että he lopettivat myöskin suomenkieliset lastentarhat ja vaihtoivat katukyltit yksikielisiksi, tuntuu jo ylimitoitetulta.

Muuten ymmärrän tämän pakkosuomen poiston siitä taustaa vasten, että se herätti monissa oppilaissa vastenmielisyyttä, kun he ovat enemmän leimautuneet muutenkin Ruotsiin.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #58

Kunpa myös Suomen hallitus ymmärtäisi tämän pakkoruotsin poiston sitä taustaa vasten, että se herättää monissa oppilaissa vastenmielisyyttä ;-)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #54

Taas kaipaisin jotain lähdettä väitteellesi. Mistä päättelit Ahvenanmaalaisten inhoavan suomalaisia? Tuo lienee jonkinlainen itseinhon muoto, kun tuppaavat kokemukseni mukaan identifioituvan suomalaisiksi.

Vastavuoroisuuden osalta asia onnistuu kaksikielisissä kunnissa sekä muutamassa poikkeustapauksessa, joissa ylläpidetään yksityistä ruotsinkielistä koulua. Valtaosassa Suomen kunnista ei tietääkseni koulunkäynti ruotsin kielellä onnistu. Osaatko muuten heittää arvauksen millaisista luokkakooista ahvenanmaalaisen kunnan suomenkielisessä koulussa puhuttaisiin? Tyypillisessä ahvenanmaalaisessa kunnassa näyttäisi asuvan 30-80 suomekielistä henkilöä. Ei nyt edes mennä siihen, mitä itsehallinto tarkoittaa.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #60

Iltalehti on uutisoinut aika räväkästi Ahvenanmaan tilanteesta:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201806072200982059

Ja vaikka haluttaisiin sivuuttaa ne yksittäisinä tapauksina, niin poliittisten päättäjien ja yritysten toimet kertovat myös rivien välistä omaa tarinaansa: nyt en onnistu löytämään ilmeisesti Iltalehden toista uutista jota katsoin tänään, jossa raportoitiin että on melko yleistä että ahvenanmaalaisilla yrityksillä on nettisivut viidellä tai useammalla kielellä, mutta ei suomeksi. Ilmeistä piilosyrjintää, koska suomenkielisiä asiakkaita on enemmän kuin joitakin muita joiden kielelle tehdään nettisivut.

Ahvenanmaan ilmapiiri on ihan eri tavalla hapan suomenkielisille kuin ilmapiiri manner-Suomen ruotsinkielisissä kunnissa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #65

Olipa ikävää luettavaa suomenkielisistä. Ja Manner-Suomi vielä rahoittaa Ahvenanmaata tietääkseni vielä melkoisen runsaasti.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #69

Minusta taas tuo oli lähinnä ikävää luettavaa ahvenanmaalaisista. Toki pidän henkilökohtaisesti virkamiehen kiusaamista pikkumaisena, oli kieliasetelma kummin päin tahansa, mutta pahempaan valoon tuossa affet joutuivat kuin mannersuomalaiset.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #72

Samaa mieltä olen minäkin. Säälin suomalaisia, mutta ilmaisuni oli heikko,joten sitä ei heti voi ymmärtää.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #75

Välillä tulee kirjoitettua hätäisesti.

P.s. Suomalaisia ne ovat affetkin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #65

Siis tuonko perusteella vihaavat suomalaisia? Keskustelet nyt Tampereella varttuneen "hurrin" kanssa. Ei tulisi mieleenikään päätellä tamperelaisten vihaavan suomalaisia. Suomenruotsalaiset ovat ihan yhtä moukkia kuin suomenkielisetkin, ahvenanmaalaisista nyt puhumattakaan. Huono käytös ja nutkkakuntaisuus ei kuitenkaan ole tässä maassa mikään ahvenanmaalaisten erioikeus, joskaan en halua sitä myöskään mitenkään puolustella. Tässä haetaan nyt vain katetta suomalaisten vihaamiselle (eniten maailmassa).

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #70

Minä olen myös varttunut Tampereella, eli asunut siellä elämäni ensimmäiset 20 vuotta. Nuo Iltalehden tarinat ovat ronskimpia kuin mitä minun korviini on kantautunut muualta, ja myös kielipoliittinen peli on selvästi ronskimpaa Ahvenanmaalla, ja lisäksi Ahvenanmaalla ei haluta edes pitää Suomen lippua salossa liputuspäivinä, ensisijaisena tuntuu olevan heidän oma lippunsa, joten ei se nyt ihan katteetonta ole arvioida, että siellä on enemmän antipatiaa suomenkielisiä suomalaisia kohtaan kuin muualla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #78

En ollutkaan tuota älynnyt. Ahvenanmaan lippuhan tosiaan on vedenpitävä todiste siitä, että Ahvenanmaalla inhotaan suomalaisia eniten maailmassa. Kiitos selvennyksestä.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #54

Ahvenanmaan säilyttäminen sellaisenaan kuin se on nyt ja on ollut, on Suomen tehtävä siinä missä Saimaan norpan suojelu. Ahvenanmaa on ainutlaatuinen ruotsinkielinen pikkuinen saaristomaakunta, jonka kielen ja kulttuurin vaaliminen on tärkeää. Ruotsin osana se olisi jo tuhoutunut tukholmalaisten huvila-alueeksi. En ymmärrä, että joku ei kunnioita Ahvenanmaa olemassaolon oikeutta sellaisena kuin se on.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #67

Miten siitä on maagisesti tullut "Suomen tehtävä", kun he ovat pääosin Ruotsista muuttanutta väestöä, ja aikoinaan he kansanäänestyksellä halusivat liittyä Ruotsiin eikä Suomeen? Toisekseen ihmisten tasavertaisuus on minulle tärkeä arvo, ja Ahvenanmaan etuoikeutettu kermankuorinta-asema ei sovi siihen ajatteluun.

Olemme eri linjoilla tässä ajattelussa, on epätodennäköistä että se asia muuttuisi mihinkään.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #68

Suomi ja Ruotsi olivat vuosisatoja yhtä valtiota. Ei ole mitään Ruotsista muuttaneita, Ahvenanmaa on kuulunut tähän maahan aina.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #76

#76: Eivät ne siellä Ahvenanmaalla itsestään ole siinneet maailman luomisesta lähtien, vaan kyllä he ovat muuttaneet sinne pääosin Ruotsista.

Käyttäjän ArtturiHard kuva
Artturi Hård Vastaus kommenttiin #67

#67

No nyt oli hyvin tyypillistä suomalaisen alistujakansan kommentointia. Pikkaisen kun muuta kieltä kuin suomea puhuva ärähtää, niin suomalaiset höpönassut pyllistävät välittömästi ja ovat valmiita ottamaan kakkoseen.

Timo Laine Vastaus kommenttiin #36

Oletettavasti tuossa tarkoitettiin, ettei suostuta suomenkieliseen opetukseen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #84

Ei tarkoitettu. Ei Ion niin pölvästi ja tietämätön ole. Asiahan käy myös hyvin ilmi hänen tämän säikeen kahdessa seuraavassa kommentissaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Mittler kertoo suomalaisten vieroksuneen rannikkoja ja saaristoa viihtyen paremmin sisämaassa. Tuo ei pidä uusimpien arkeologisten tutkimusten mukaan paikkaansa vaan koko rannikko oli asuttu ruotsalaisten siirtolaisten tänne tunkeutuessa.

Kannatta myös muistaa, että viikinki-termi on ruotsalaisten opiskelijoiden keksintö 1800-luvun puolesta välistä. He halusivat luoda, Ruotsin hävittyä Itämaansa Venäjälle, sotaista sankarimenneisyyttä. Carl XII Palatinate-Zweibrücken:n tappiot eivät ihan riittäneet ja tarvittiin muutakin. Myöhemmin niistä ja Englannin saaren todellisesta ja legendamenneisyydestä on luotu melkoinen kaupallinen keitos.

Suomenruotsalaisten kieroutuneesta kielipolitikoinnista olen jokseenkin samansuuntaista mieltä. Ihemettelen miksi siihen taas on menty mukaan vaikka heidän ruotsalaista kansanpuoluettaan ei hallitukseen välttämättä olisi tarvittukkaan. Mikä on siis heidän oikea vaihdannanvälineensä politiikanteossa?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miksi pidät vapaan kielivalinnan propagointia kieroutuneena politikointina? Onhan se toki elitististä, mutta mikä siitä tekee kieroutunutta?

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Suomenruotsalaiset eivät kylläkään propagoi vapaata kielivalintaa. Paitsi ahvenanmaalaiset, kun tilanne on toisin päin eli "pakkokieli" olisi suomi eikä ruotsi. Joten propagoivat kyllä pakkoruotsia molemmissa olosuhteissa, ja sehän ei ole vapaa kielivalinta jos se on pakko.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #55

Minä propagoin vapaata kielivalintaa ja olen suomenruotsalainen. Jorma lienee vain ollut huolimaton ja viitannut RKP:hen suomenruotsalaisina. Se taas on karmea amatöörivirhe poliittisessa keskustelussa, kun vaikkapa vasemmistoliiton puheenjohtaja on suomenruotsalainen. Kaikki suomenruotsalaiset eivät todellakaan kannata RKP:tä.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #61

Ihan normaalin ja virallisen puhetavan mukaan, "suomenruotsalaiset" ilman mitään tarkennuksia viittaa todennäköisesti enemmistöön heistä, jolloin väite on totta että "suomenruotsalaiset eivät edistä vapaata kielivalintaa". Muutoin olisi aika mahdotonta käyttää sanaa "suomalaiset" missään yhteydessä, koska juuri mikään lause ei olisi tosi kaikkien suomalaisten osalta, ainoastaan ehkä enemmistön osalta.

Toki täysin tarkka ilmaus olisi "enemmistö suomenruotsalaisista ei edistä vapaata kielivalintaa", mutta ihmiset eivät puhu kuin robotit, lyhennämme ilmaisuja lähimpään oletetusti oikein ymmärretyksi tulevaan muotoon.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #63

Onko asia niin kuin esität, vai heitätkö taas hatusta? Nopealla googlailulla en löytänyt asiasta mitään tietoa. Vaikkapa pohjanmaan maaseudulla moni suhtautuu hyvin negatiivisesti suomen kielen opiskeluun. Siitä ei kuulemma ole mitään hyötyä.

Mitä väitteeseen tulee, se oli että suomeruotsalaisten kielipolitikointi on kieroutunutta.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #64

Sillä samalla maaseudulla kuitenkin äänestetään RKP:ta, jonka kielipolitiikka on hyvin tiedossa. Jos tarkempia tilastoja olisi helposti saatavilla, käyttäisin niitä ilomielin. Toisaalta minulle ei ole relevanttia, mitä "suomenruotsalaiset" haluavat ja mitä he eivät halua. Minulle on relevanttia vain se että demokratiassa pitäisi toteutua kansan tahto. Se saa toki toteutua paikallisesti hieman erilaisena kunnittain.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #66

Jos et asiasta välitä, eikä ole tietoa, ei ehkä kannattaisi esittää väitteitä.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #71

Yleisesti ottaen suomenkielisillä on se mielikuva, että enemmistö ruotsinkielisistä äänestää RKP:ta. Jos se ei pidä paikkaansa, joku taho on tehnyt hyvää PR-työtä ja tuonut itseään esiin kansan tietoisuuteen, ja joku toinen taho huonoa. Sinun taktiikkasi kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä toimisi tehokkaammin, jos tarjoaisit parempaa tietoa lähdeviitteineen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #80

Minulla on sellainen radikaali ajatus, että todistustaakka on väitteen esittäjällä. Se voi tuntua epäreilulta, jos on tottunut heittelemään väitteitä hatusta. Lisäkseni moni muu on kuitenkin päätellyt, että se on looginen tapa käydä keskusteluja. Tiedän että massaan vetoaminen on argumentointivirhe, mutta jotenkin periaate tuntuu myös intuitiivisesti oikealta.

Mitä äänestyskäyttäytymiseen tulee, ei jonkun äänestäminen kerro että allekirjoittaa kaikki ehdokkaan/puolueen näkemykset. Itse olen äänestänyt viittä eri puoluetta enkä varmasti allekirjoita niiden kaikkia näkemyksiä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #61

Stenbäck on oikeassa, kirjoitin epätarkasti ja huolimattomasti tarkoittaessani tuossa kommentissa suomenruotsalaisilla sitä osaa heistä jotka vaativat kielensä pakollista opettamista kaikille muillekin suomalaisille ja sille erityisiä erikoisoikeuksia. Tuo joukko koostuu käsittääkseni pääasiassa SFP:sta ja useista heidän toimeliaista järjestöistään kuten Svenska Finlands folkting, Svenska folkskolans vänner j.n.e.

Heitä ei pidä sotkea niihin suomenruotsalaisiin jotka suhtautuvat aidon liberaalisti niin kouluttautumismahdollisuuksien kuin joustavasti yhteiskunnan toimintojenkin järjestämiseen.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Koko ruotsinkielisen väestön korostettu vähemmistö , ja sen tuomat etuudet on erittäin riippuvainen poliittisista päätöksistä. Rkp:n on keinoilla millä hyvänsä päästävä näköalapaikoille ja hallitukseen. Politiikka merkitsee Rkp:lle enemmän kuin muille puolueille, tässä mielessä Rkp ei ole tavallinen puolue.Puolue liittoutuu aina kulloinkin vallassa olevan suuren puolueen kanssa ja kumpikin hyötyy? Rkp tukee hallituksen politiikkaa, mitä se sitten onkaan, ja saa vastineeksi hallituksen tuen kielipolitiikalleen. Näinhän se on ollut monissa hallituksissa, ja saanut tukea "pakkoruotsille" Tämäkö todellista demokratiaa ?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset