Ion Mittler Politiikassa ei ole kovin hyödyllistä olla oikeassa, jos kaikki muut ovat väärässä, koska sitten valta on heillä.

NEW DEAL: Ruotsinkieliselle väestölle oma maakunta

  • NEW DEAL: Ruotsinkieliselle väestölle oma maakunta

Keskustapuolueella on viime aikoina ollut kova into tehdä Suomeen maakuntauudistus. Nyt olisi sopiva hetki tarkastella myös ruotsin kielen ja ruotsinkielisen väestön tulevaisuutta samassa yhteydessä.

Ruotsin kielen opiskelusta tulee vapaaehtoista tulevaisuudessa väistämättä, viimeistään parinkymmenen vuoden kuluessa. Jos poliitikot jaksavat harata kansan enemmistön tahtoa vastaan niin kauan. Mikä tahansa uusi hallitus saattaa tehdä päätöksen noudattaa kansan tahtoa kielipolitiikassa, ja poistaa ruotsin kielen pakollisuuden heti. Ruotsin kielen aseman tulevaisuus on nyt epävarmempi kuin koskaan, ja se muuttuu yhä epävarmemmaksi vuosi vuodelta.

Mikä agendaksi ruotsinkieliselle väestölle jatkossa, kun pakollisen ruotsin kielen opiskelun politiikka tulee tiensä päähän?

Ehdotan että Suomeen perustetaan ruotsinkielisen väestön vahvaksi tukialueeksi uusi maakunta Rannikko-Suomi, jonka väestön enemmistö on ruotsinkielinen, ja väestöä on noin 300,000 asukasta. Tälle maakunnalle voidaan pyrkiä tulevaisuudessa rakentamaan jopa itsehallintoa.

Ehdotan että tämä uusi maakunta sisältäisi 22 kuntaa, joissa on väestöä yhteensä 319 000 asukasta, josta ruotsinkielisiä 49 %, suomenkielisiä 45 %, ja muun kielisiä 6 %. (Yhdessä Ahvenanmaan kanssa ruotsinkielisten osuus nousisi 53 prosenttiin, ja suomenkielisten osuus laskisi 42 prosenttiin.)

Uuden maakunnan Rannikko-Suomi 22 kuntaa, lueteltuna suurimmasta pienimpään:
- Vaasa (ilman Vähäkyröä)
- Porvoo
- Raasepori
- Sipoo
- Mustasaari
- Pietarsaari
- Parainen
- Loviisa
- Pedersöre
- Närpiö
- Hanko
- Uusikaarlepyy
- Kemiönsaari
- Vöyri
- Kristiinankaupunki
- Kruunupyy
- Siuntio
- Maalahti
- Inkoo
- Luoto
- Korsnäs
- Kaskinen

Kuntien nimet ruotsiksi, lueteltuna suurimmasta pienimpään:
- Vasa (utan Lillkyro)
- Borgå
- Raseborg
- Sibbo
- Korsholm
- Jakobstad
- Pargas
- Lovisa
- Pedersöre
- Närpes
- Hangö
- Nykarleby
- Kimitoön
- Vörå
- Kristinestad
- Kronoby
- Sjundeå
- Malax
- Ingå
- Larsmo
- Korsnäs
- Kaskö

Perustelut, miksi ehdotan maakunnan kokoonpanoksi juuri näitä kuntia:

Tämä 22 kunnan lista sisältää Ahvenanmaata lukuunottamatta kaikki ne Suomen kunnat, joissa yli 20 % väestöstä on ruotsinkielisiä, lukuunottamatta Kauniaista (Grankulla) ja Lapinjärveä (Lappträsk). Nämä kaksi kuntaa olen jättänyt pois ehdotuksesta seuraavin perustein:

- Kauniainen on poliittisesti hieman keinotekoinen järjestely, pieni kunta keskellä suurta Espoon kuntaa, joka ei ole naapurikunta yhdellekään toiselle ehdotetun maakunnan kunnalle. Lisäksi Kauniainen on osa pääkaupunkiseudun yhteisiä liikennejärjestelyitä, ja tulevaisuudessa varmasti myös osa pääkaupunkiseudun yhteisiä sote-järjestelyitä.

- Lapinjärvi on väestöltään pieni sisämaan kunta, jonka merkitys Rannikko-Suomen maakunnalle olisi vähäinen, ja jonka väestön enemmistö on suomenkielistä.

Nämä 22 kuntaa muodostavat kolme yhtenäistä aluetta:

- Länsirannikko, Luodosta ja Kruunupyystä Kristiinankaupunkiin asti. 13 kuntaa, 164 000 asukasta, ruotsinkielisiä 55 %, suomenkielisiä 39 %, muun kielisiä 7 %.

- Etelärannikko, Paraisilta Siuntioon asti. 6 kuntaa, 69 000 asukasta, ruotsinkielisiä 57 %, suomenkielisiä 40 %, muun kielisiä 4 %.

- Itärannikko, Sipoosta Loviisaan asti. 3 kuntaa, 86 000 asukasta, ruotsinkielisiä 33 %, suomenkielisiä 62 %, muun kielisiä 5 %.

Näiden kolmen yhtenäisen alueen (sekä Ahvenanmaan) välille on mahdollista luoda suoraa lauttaliikennettä meriteitse, maaliikenteen lisäksi, joka kulkee muiden maakuntien läpi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (151 kommenttia)

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Niin ja perustetaan suomenkielisille omat maakunnat kaikista niistä kunnista joissa suomenkielisten osuus on yli 20 %?
Eiköhän olisi parasta muuttaa koko Suomi ensin kaksikieliseksi maaksi?

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Suomi ei tule muuttumaan kaksikieliseksi maaksi, koska se on vastoin kansan enemmistön tahtoa, ja demokratiassa kansan enemmistön tahdolla on taipumusta lyödä itsensä läpi ennemmin tai myöhemmin. (Sitä paitsi kieliä on kolme eikä kaksi: pohjoisessa Lapissa on neljä kaksikielistä kuntaa, joiden kielet ovat suomi ja saame.)

Tässä skenaariossa "ne loput" maakunnat, joissa ruotsinkielisten osuus on alle 20%, luopuisivat ruotsin kielen opiskelun pakollisuudesta. (Ilman tätä järjestelyä näköpiirissä on tulevaisuus, jossa koko Suomen alue tulee luopumaan ruotsin kielen pakollisuudesta.)

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Tarkoitin tuolla että muutetaan myös Ahvenanmaa kaksikieliseksi.
Tuollainen, sanoisinko... , saamen kielen asemasta on jokaiselle kai itsestään selvyys?

Ja siis ne kunnat joissa suomenkielisten osuus olisi alle 20 % luopuisivat suomen kielen virallisuudesta? Siis esityksesi mukaan.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #32

Me emme pysty muuttamaan Ahvenanmaata kaksikieliseksi, koska heillä on kansainvälisillä sopimuksilla turvattu itsehallinto, valta päättää omista asioistaan, ja he eivät tekisi tuollaista päätöstä.

Ei tässä esityksessä mainita kuntien virallisiin kieliin liittyviä muutoksia lainkaan, ainoastaan sellaisten maakuntien muodostaminen, joissa ruotsinkielisiä on koko maakunnassa yhteensä enemmistö väestöstä.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Jyrki Kankaanpää

Mitäs, jos toimittaisiin samalla tavalla, kuin muissakin sivistysmaissa? Alle 5% kielivähemmistölle turvataan vähemmistökielen asema.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Monessakin mielessä ihan järkevä idea, mutta suomalaiset poliitikot tuntien johtaisi kuitenkin siihen, että aortanrepeämätapauksessa kruunupyyläisen pitäisi tilata ambulanssi Loviisasta.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Suomenkielinen väestö ei pelkää ruotsinkielistä väestöä, eikä pyri eristäytymään heistä. Se on ruotsinkielinen väestö joka vähemmistöasemansa takia pelkää sulautuvansa valtaväestöön, luonnollisten tilastollisten mekanismien kautta, ja siksi pyrkii eristäytymään suomenkielisistä (erityisesti Ahvenanmaa) ja muilla toimenpiteillä puolustamaan kielensä eloonjäämistä. Jos kruunupyyläisen pitäisi lähteä ensiapuun Loviisaan, suomenkielinen väestö ei heitä siihen pakottaisi, mutta sitä emme voi tietää missä määrin heidän omat poliitikkonsa pyrkisivät tuon suuntaiseen ajatteluun. Kiireettömässä tapauksessa on hyvinkin todennäköistä, että sekä poliitikot että apua tarvitseva sairas mielellään kyyditsevät potilaan vähän kauemmas mutta reilusti ruotsinkieliseen sairaalaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Suomenkielinen väestö ei pelkää ruotsinkielistä väestöä, eikä pyri eristäytymään heistä. Se on ruotsinkielinen väestö joka vähemmistöasemansa takia pelkää sulautuvansa valtaväestöön,..."

Niin juuri, ja tuo pelko on aiheellinen. Ruotsinkielestä kiinni pitäminen Suomessa lainsäädännöllisesti on verrattavissa susien suojeluun, jota myös kannatan.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #120

Susien lukumäärään olisi paremmin verrattavissa saamen ja karjalan kielestä kiinni pitäminen. Ethän unohda heitä?

Vuosisadan takinkääntö: Vedetään kaksi suomensukuista kieltä vessasta alas, jotta ruotsinsukuiselle kielelle saadaan enemmän tilaa, ja kirjoitetaan lakiin teksti että Suomi on "kaksikielinen" kansa, jolla on "kaksi virallista kieltä".

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #121

Susien suojelu ei tarkoita sitä, etteikö samalla voisi suojella myös ahmoja ja ilveksiä. (Karjal.: "Hukkuo voi vardeija ühel aigua kui ahmoidu da ilvesdü.")

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #124

Hyvä, nyt aletaan olla oikeilla jäljillä. Kun vielä tehdään johtopäätös, miten toteutetaan kolmen eläimen tai kielen suojelu yhtäaikaa. Ei siten että koko kansa pakotetaan opiskelemaan näitä kolmea vähemmistökieltä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Aika radikaali ehdotus, mutta toisaalta jotain uutta pitäisi keksiä tähän pysähtyneeseen tilanteeseen. Tämän luulisi monia ruotsinkielisiä miellyttävän?

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

Mitä etuja uusi, alueellisesti epäyhtenäinen ruotsinkielinen maakunta tarjoaisi ruotsinkieliselle väestölleen, blogistin mielestä?

Miten mahdollinen maakunnallinen itsehallinto toteutettaisiin? Avaisiko se samalla myös muille maakunnille, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Lapissa tai Itä-Suomessa samanlaisen mahdollisuuden alueelliseen itsehallintoon?

Entä miten sivuutettaisiin itärannikon suomenkielisen enemmistön tahtotila, mikäli he jostain syystä eivät näkisikään edulliseksi omasta vapaasta tahdostaan liittyä uuteen, ruotsinkieliseen maakuntaan?

Sinänsä kiinnostava ajatus, vaikkakin maantieteellisesti ja kulttuurillisesti erillisten alueiden liittäminen yhteiseksi maakunnaksi vaikuttaa mielestäni vähintäänkin haastavalta.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Ruotsinkielinen väestö on huolissaan omasta tulevaisuudestaan, sekoittumisesta suomenkieliseen väestöön ja sitä kautta hitaasti katoamiseen pois kartalta. Sen takia he ovat lobanneet ns. pakkoruotsin opetuksen, mutta 50 vuoden historia todistaa että se ei ole tehonnut, ruotsinkielisen väestön osuus on pienentynyt koko ajan, siitä huolimatta että ruotsin kielen opetus on ollut pakollista Suomen koko väestölle.

Pohjanmaa on jo nyt enemmistövoittoisesti ruotsinkielinen. (Minun ehdotuksessani Pohjanmaasta on pudotettu pois suomenkieliset Laihia, Isokyrö ja Vähäkyrö.) Pohjanmaa tilanne ei muuttuisi kovin paljon nykyisestä, paitsi siinä tapauksessa että mukaan tulee vahvempia kotiseutuoikeuksia, kuten jonkunlainen itsehallinto.

Myös ehdotuksessa oleva ns. Etelärannikko olisi enemmistövoittoisesti ruotsinkielinen. Mutta nyt se on jakautunut puoliksi Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntiin, jotka molemmat ovat enemmistövoittoisesti suomenkielisiä. Itsenäistyminen näistä maakunnista omaksi maakunnaksi toisi ruotsinkielisille enemmistöaseman oman maakuntansa päätöksenteossa, eli lopputulos olisi vastaava kuin nykyinen tilanne Pohjanmaan maakunnassa.

Ehdotuksessa oleva ns. Itärannikko (Sipoo, Porvoo ja Loviisa) on enemmistövoittoisesti suomenkielistä aluetta, ruotsinkielisen väestön osuus 33%. Itsenäisenä maakuntana, erossa muista edellä mainituista, tämä alue olisi suomenkielisen väestön valta-aluetta, eikä se vahvistaisi ruotsinkielisten asemaa juuri lainkaan verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Mutta yhdistettynä molempiin edellä mainittuihin (Länsirannikko eli Pohjanmaa, sekä ns. Etelärannikko) nämä alueet yhdessä yltävät ruotsinkieliseen enemmistöön. Joten tämä ns. Itärannikko on tässä diilissä vähän kuin ylimääräinen bonus (ja toisaalta, korvaus siitä että koko muu osa Suomesta jää ilman merkittävää ruotsinkielisen väestön vaikutusvaltaa), jonka ruotsinkieliset saisivat vaikutusvaltansa alaisuuteen sillä perusteella, ja vain siinä tapauksessa, että sen katsotaan olevan osa suurempaa ruotsinkielisen asutuksen kokonaisuutta, johon sisältyy vähintään myös ns. Etelärannikko, mieluiten myös Länsirannikko eli Pohjanmaa.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

#21 Ion Mittler kirjoitti ”Ruotsinkielinen väestö on huolissaan omasta tulevaisuudestaan, sekoittumisesta suomenkieliseen väestöön ja sitä kautta hitaasti katoamiseen pois kartalta.”

Asia on ymmärretty, mutta ruotsinkielisten maakuntien perustaminen ei muuttaisi tilannetta mitenkään, ellei samalla puututtaisi suomenkielisen väestön perustuslaillisiin oikeuksiin, eli vapaaseen liikkumiseen sekä oikeuteen valita oma asuinpaikkaansa, mikä ei EU -Suomessa ole mahdollista. Ja maakuntauudistuksen yhteydessä ruotsinkielinen Pohjanmaa tulee joka tapauksessa saamaan oman maakuntansa, vaikka siitä ei yksikielistä maakuntaa synnykään.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #35

Tämä on uskon asia, ja ennen kaikkea ruotsinkielisen väestön uskon asia. Jos he uskovat tarvitsevansa maakuntajakoa, jonka kautta he nousevat mahdollisimman laajassa mittakaavassa enemmistöasemaan maakunnan tasolla, sitten he lähtevät ajamaan asiaa. Jos he eivät usko tarvitsevansa sellaista, sitten he tyytyvät siihen että etelärannikolla oleva vahvasti ruotsinkielisten kuntien joukko on jakaantunut kahden enemmistövoittoisesti suomenkielisen maakunnan alueelle.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

"- Itärannikko, Sipoosta Loviisaan asti. 3 kuntaa, 86 000 asukasta, ruotsinkielisiä 33 %, suomenkielisiä 62 %, muun kielisiä 5 %."

Liittäisit siis tällaisen, reippaasti suomenkielisen alueen ruotsinkieliseen maakuntaan noin vain?
Kuinka siinä kävisi suomenkielisten, jäisivät kakkoskansalaisen asemaan?

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #54

Kyllä siinä niin kävisi minun ennusteeni mukaan, että ruotsinkielisiltä löytyisi jollain aikavälillä keinoja ja haluja nousta enemmistökielen asemaan mainituilla kolmella paikkakunnalla.

Tiukempi lähtökohta olisi, että vain ne kunnat ovat mukana ruotsinkielisten maakunnassa, joissa tällä hetkellä enemmistö asukkaista on ruotsinkielisiä. Siitä lähtisi pois Vaasa, Kaskinen, Hanko, Siuntio, Sipoo, Porvoo ja Loviisa. Olisiko tämä reilua kokonaisuuden kannalta, sitä voi kukin arvioida itsekseen. Minun ehdotuksessani ruotsinkielisen enemmistön hallitsemassa maakunnassa olisi noin 300,000 asukasta, joka vastaa ruotsinkielisten kokonaismäärää koko Suomessa suurinpiirtein. Siinä mielessä ruotsinkielisen maakunnan alueella asuisi saman verran suomenkielisiä kuin suomenkielisten maakuntien alueella asuu ruotsinkielisiä. Onko tämä reilua vai epäreilua, se riippuu siitä katsotko yhtä puuta kerrallaan, vai koko metsää kerralla.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #67

Ja millä keinolla tuo "nousu" tapahtuisi?
Pakkomuutto pois, suomen puhuminen kielletyksi vai millä?

Täysin tajuton esitys. Muuttaa kaupunki jossa 2/3 on suomenkielisiä, ruotsinkieliseksi.
Mitähän mieltä tästä olisivat ko. paikkakuntien asukkaat?

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #70

Jollain aikavälillä kielipolitiikka saattaisi vaikuttaa suomenkielisten sekä ruotsinkielisten yksittäisten kansalaisten päätökseen asuinkunnasta. Poliitikkojen taholta ainoa laillinen keino siirtää väestöä kunnasta toiseen on tietyn kielisen korkeamman asteen oppilaitoksen (kuten vaikka yliopiston) siirtäminen kunnasta toiseen. Sellaisen mukana siirtyisivät myös oppilaat, sekä suuri osa henkilökunnasta. Tapahtuisiko tällaista, sitä emme voi tietää, se on täysin avoin kysymys, mitä toimenpiteitä ruotsinkieliset tekisivät sillä vaikutusvallalla jonka he saisivat alueella. Pohjanmaalla tällaista ei ole tapahtunut, mutta se tekijä joka voisi muuttua tulevaisuudessa on pakkoruotsin poistumisen jälkeinen hinku keksiä uusia keinoja tukea ruotsinkielisyyttä paikallisesti tietyllä alueella.

Nykyinen Pohjanmaan maakunta antaa käytännön esimerkkejä siitä, mitä mieltä suomenkielisten kuntien asukkaat ovat elämästä maakunnassa jossa enemmistö on ruotsinkielisiä. Gallup-kierros väestön keskuudessa sen kertoisi.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #54

Ei sen pitäisi olla ruotsinkielinen maakunta.

Sen pitäisi olla maakunta jossa on myös se pakkoruotsi kuin myös pakkosuomi ja turvataan palvelut kaksikieliselle väestölle.

Kannattaa huomioida, että hyvin usein kyse on kaksikielisistä ihmisistä. Yksikielisiä, vain ruotsia puhuvia, on melko vähän. Nähdäkseni johtuu nuoremmasta sukupolvesta jotka sitten kaupungistumisen myötä ovat liikahtaneet vaikka juurikin tuolla itärannikolla Helsinkiin ja Porvooseen työn perässä ihmispaljouden sekaan viime vuosikymmeninä ja siinä on sitä kielikylpyä tullut.

Tasapuolisuuden vuoksi voisi se kolmas kieli olla sitten tuosta maakunnasta itäänpäin vaikka sitten venäjä kun sitä puhutaan enemmän Kaakkois-Suomessa.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #146

Mainituissa kunnissa taitaa jo nyt olla palvelut myös ruotsiksi.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Ihan ok, että Vaasan seutu sai aikoinaan maakunnan statuksen, mutta nimenvalinnassa tapahtui kyllä hävytön ryöstö. Iänkaiken olemme täältä pohjoisesta saaneet takoa eteläpohojalaisten päähän, ettei Pohjanmaa lopu Ähtävänjokeen (itse asiassa, parahaat palathan on siitä rutakosta pohojoseen). Sitten perhanan rantaruotsit menivät tekemään oikein sammon ryöstön ja varasivat Pohjamaa -nimityksen itselleen. Ymmärrän kyllä nimityksen ongelmallisuuden, kun se käännetään ruotsiksi, mutta siltikin, Pohjanmaa ei ole ollut, ei ole, eikä tule ikinä olemaankaan pieni alue Vaasan kaupungin ympäristössä.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #58

En ole kuullutkaan tuollaisesta mielipahan aiheesta. Mutta minulla on ilouutinen: tuossa minun ehdotuksessani aluetta kutsutaankin nimellä Länsirannikko. Suoraan ruotsista kääntäen se olisi Itäpohja tai Itä-Pohja, joka ei ehkä kuulosta niin kivalta, koska emme ole tottuneet siihen.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Itsehallinnon käytännön toteutusta en lähde spekuloimaan, en ole sellaisten yksityiskohtien asiantuntija. Siihen kyllä löytyy asiantuntijat, jos tahtoa löytyy.

Myös Lapissa saamelaiskysymys on ratkaisematta. Siinä on sellainen erityispiirre, että Suomen saamelaiset ovat erittäin pieni joukko ihmisiä, vain noin 6000 henkilöä (1 promille Suomen väestöstä), jotka viettävät paimentolais-elämää erittäin laajalla alueella, koko Lapin alueella, joka on noin 30% Suomen pinta-alasta, ja jossa asuu muita kuin saamelaisia 174 000 asukasta. He ovat noin 3 % vähemmistökansa koko sillä alueella, jossa he paimentavat poroja.

Saamelaisten tilanteessa ei voida rakentaa mitään suoraa kaavaa, että tietyt alueet joissa he viettävät paimentolais-elämää pienenä vähemmistönä, olisivat "heidän aluettaan". He kyllä pyrkivät tähän, ja sen takia se onkin ollut niin vaikea tilanne Suomen hallituksille toisensa jälkeen, kymmenien vuosien ajan, lähteä hoitamaan ns. saamelaiskysymystä kunnolla loppuun asti, koska heidän lähtökohtaiset aluevaatimuksensa, jossa yritetään siteerata myös kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia, olisivat varsin muhkeita maa-alueita per asukas, verrattuna Suomen pinta-alaan per kaikki asukkaat. Kirjoitan tästä aiheesta oman blogin jossain vaiheessa, asia on monimutkainen ja ansaitsee tarkempaa harkintaa.

Itä-Suomen osalta kannatan Suomen kansalaisuuden tarjoamista Venäjän karjalaisille ja muille suomensukuisille, jotka asuvat heikossa kansallisessa asemassa Venäjällä. Jos sieltä tulisi maahanmuuttoa, he puhuisivat karjalan kieltä eikä suomen kieltä, joten ainakin sellaisessa tilanteessa voisi muodostua relevantiksi kysymys heidän kansallisen identiteettinsä vahvistamisesta erityisjärjestelyin Itä-Suomen kunnissa.

Itärannikon suomenkielisen enemistön tahtotila olisi varmasti poliittinen pelinappula tässä skenaariossa. Suomen hallitus tekisi asiassa jonkun päätöksen, ja kävelisi jommankumman osapuolen toiveiden ylitse. Lienee selvä asia, että mainittujen kolmen kunnan väestö vastustaisi ehdotusta. Minä näkisin tässä kuitenkin kokonaisuuden kannalta ihan kohtuullista oikeudenmukaisuutta. Kysymys kuuluu, mitä Suomen kansan enemmistö sekä hallitus näkisi tässä tilanteessa. He ovat ne joilla on valta tehdä sitova päätös asiassa.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

OPikaisen ensiksi yhden täysin virheellisen käsityksen saamelaisten "paimentolaiselämästä". Eivät he vietä paimentolaiselämää mutta porotaloutta kuitenkin. Heillä on kiinteät asuinpaikat, suurin osa ei ole missään tekemisissä "Paimentolaiselämän" kanssa.
Porotokkansa he siirtävät kelkoilla tunturiin ja toisille laidunmaille. Vain muutama mies tekee sen homman,ei suinkaan koko perhe.
Toinen asia on että Suomen suurin saamelaiskaupunki taitaa olla Helsinki.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #34

Mutta olennaisena pointtina, he eivät ole Utsjokea lukuunottamatta missään tiiviisti asumassa enemmistönä yhdessä paikassa, vaan ripotellen pienenä vähemmistönä suurella alueella. Niistä lähtökohdista ei normaalisti pääsisi neuvottelemaan minkäänlaisesta poliittisesta asemasta tai oikeudesta maa-alueisiin, yhtä vähän kuin Ruotsissa asuvat suomalaiset pääsevät neuvottelemaan poliittisesta asemasta tai maa-alueista Ruotsissa. Mutta nyt kun alkuperäiskansan käsitteen kautta heillä on kansainvälisesti turvattu neuvotteluasema, Suomi (sekä Ruotsi, Norja ja Venäjä) ovat jonkun verran varovaisia ja hitaita viemään heidän oikeuksiaan eteenpäin, koska sieltä voi tulla vastaan niin massiivisia aluevaatimuksia että niihin ei haluttaisi suostua missään tapauksessa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Mainituissa kunnissa kaksikielisyys on nimenomaan suomenkielisten turvana. Meillä kielivähemmistöllä on mainituissa kunnissa samat oikeudet kuin ruotsinkielisilläkin kaksikielisissä kunnissa joissa he ovat vähemmistönä.

Ei Suomi tarvitse uusia rajoja erottamaan ihmisiä näiden äidinkielen perusteella, ennemminkin rajoja pitäisi madaltaa.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen
Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

En nyt ihan saanut kiinni mihin Jocke yritit vastata mutta. Ahvenanmaan oma kielipolitiikka on mielestäni syrjivä ja epäonnistunut enkä missään tapauksessa haluaisi siirtää sitä mantereen puolelle. Tietääkseni monet mantereen ruotsinkieliset jakavat tämän käsitykseni. Ymmärrän toki saarimaakunnan tarpeen pitää kiinni omaleimaisuudestaan "suuren" emämaan kupeessa.

Affeilla on itsehallinto ja oikeus toimia kuten toimivat mutta mallia en mantereelle siitä ottaisi.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #9

Ahvenanmaa on osa Suomea mutta siellä eivät koske samat kieliperiatteet kuin muualla Suomessa.
Taitavat olla harvassa ne ahvenanmaalaiset jotka jakavat tarkoittamasi käsityksen. Jos näin olisi niin olisivat muuttaneet asiantilan ajat sitten. Ahvenanmaalainen vain osaa sanoa yhtä edessä ja toista takana.
Miksi siis pitäisi luoda lisää vastaavia "itsehallintoalueita" joilla suomen kieli siirtyisi syrjittyyn asemaan. TRämä siis tuosta alkuperäisestä esityksestä.
Lisättävä että olen itse kaksikielinen, gtosin en syntyjään. Eikä minulla ole mitään Ruotsia, ruotsalaisia tai ruotsin kieltä vastaan.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #12

Et vissiin ymmärtänyt mitä tarkoitin mantereella? Vinkkinä:se ei tarkoita saaria.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #13

Viittasin tuohon alkuperäiseen esitykseen että myös mantereelle pitäisi luoda Ahvenanmaata vastaavia itsehallintoalueita.
Onko todella niin että saari ei ole sama kuin manner? ;-)

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #17

#17: Onhan tuossa saaria mukana tässäkin esityksessä, ei kuitenkaan Ahvenanmaan saaria, koska ne ovat mukana Ahvenanmaan itsehallinnossa. Ahvenanmaan tilanne poikkeaa muusta Suomesta siltä osin, että siinä on jo olemassa oleva itsehallinto sekä kansainvälisiä sopimuksiakin taustalla, Suomen kansalla ei ole kovin helppoja eväitä tehdä mitään muutoksia siihen tilanteeseen. Muualla Suomessa pystymme tekemään mitä tahansa haluamme, vaikka itsehallintojakin, EU:n lakien rajoissa.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #12

Ahvenanmaan historia ja nykytilanne on valitettava. Vuonna 1917 he halusivat liittyä Ruotsiin, mutta Suomi kielsi sen. Seurauksena on pakolla solmittu järkiavioliitto, josta ei voi odottaa kovin romanttisia tunteita puolin ja toisin. Ehkä vielä suurempi virhe on ollut se, kuinka etuoikeutettu asema heille on rakennettu kuluneen 100 vuoden aikana. Vähän kuin vanhemmat hemmottelisivat lapsen pilalle, jos aina saa kaikkea, eikä koskaan sanota ei. Nyt ahvenamnaalaisille ei välttämättä kelpaisi enää edes liittyminen Ruotsiin tasavertaiseksi maakunnaksi, tai tässä ehdotettuun Rannikko-Suomeen tasavertaisina jäseninä, jossa he olisivat tasa-arvoisesti kuin kuka tahansa muu maan kansalainen. He ovat tottuneet erityiskohteluun, ja tuskin haluavat enää luopua siitä kovin helposti.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ahvenanmaan asema ei ole mikään poikkeus Suomen myöhemmistä lääni- ja maakuntajaoista. Se on vanha ruotsinkielinen alue, jonka asema on pysynyt samana sen jälkeen kun britit, japanilaiset ja suomalaiset sen nykyiseksi halusivat vuonna 1921. Vastoin paikallisten omaa tahtoa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #10

Vuodelta 1921 periytyvä asema ei kuitenkaan määrittele maakunnan kielipolitiikkaa. "Pakkosuomi" loppui kouluissa v. 2007.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti Vastaus kommenttiin #10

#10 Onhan se selvä poikkeus, monessakin suhteessa. Ennen kaikkea siksi, että sen asema ja etuoikeudet on betonoitu muinaisilla, kansainvälisesti vahvistetuilla sopimuksilla.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #22

Se ei ole poikkeus mistään myöhemmästä. Ahvenanmaan itsehallinto tuli ensin, myöhemmät lääni- ja maakuntajaot myöhemmin.

Pakkosuomen voi poistaa tai palauttaa itsehallinnolla, eikä se meille mantereen asukkaille kuulu.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Lähinnä tämä kai noudattaisi Sveitsin mallia, jossa kieliriitoja ei ole. Kun taas Kanadassa ja Belgiassakin niitä riittää, vaikka niissäkin maissa on "pehmeämmät mallit" kuin meillä.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

Minusta olisi oleellista ensin määritellä se, mitä uudella, ruotsinkielisen väestön tukialueeksi tarkoitetulla, mahdollisesti itsehallinnollisella maakunnalla haetaan?

Mikäli alueesta olisi tarkoitus tehdä yksikielinen, ruotsinkielinen hallintoalue, se tarkoittaisi käytännössä Suomen kaksikielisyyden virallista loppua kaikkialla muualla Suomessa. Se ei kai mitenkään voi olla tavoitteena, vai voiko?

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Lähtökohtainen oletus on, että Suomen kansalaisten kaksikielisyyden vaatimus, eli ns. pakkoruotsi kouluissa, tulee poistumaan. Kuntien ns. kaksikielisyys perustuu tiettyyn prosentuaaliseen osuuteen kunnan asukkaista, enkä ehdota siihen tilanteeseen muutosta. Ruotsinkielisellä väestöllä on jonkun verran eksistentiaalista kriisiä, miten he pystyvät suojautumaan suomenkielisen kulttuurin vääjäämätöntä työntymistä vastaan heidän vahvimmille tukialueilleen, joka johtaisi heidän oman kielensä aseman mahdolliseen heikkenemiseen ja jopa katoamiseen jollain aikavälillä. Tällä ratkaisulla haetaan ruotsinkieliselle väestölle ennen kaikkea itseluottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Ei kaksikielisillä seuduilla suomen- ja ruotsinkielisen väestön välillä mitään kulttuurista eroa ole. Enemmän hajanaisuutta ja eroa esiintyy nimenomaan suomenkielisen väestöryhmän sisällä, maamme koosta johtuen. Ehkäpä väestön siellä pitäisi tasapäistää itsensä ensin.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #28

Kulttuurieroja on mutta kieli ei ole jakolinja joka kulttuurin määrittää. Uusimaalainen ruotsinkielinen tuskin kokee yhtäläisyyttä pampakseen sen enempää kuin paljasjalkainen stadilainen savolaiseen.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #30

# 30

Voin muistaa lausujan väärin mutta olisiko ollut Lönnrot joka jo aikanaan sanoi ettei usko suomalaisten (= nyk. varsinais-suomalaisten) ja savolaisten kuuluvan samaan kansaan.
Paljon tasapäistämistä ja pakkosuomettamista on sitten noitten aikojen tapahtunut, mutta kyllä kulttuurisia eroja vieläkin näkyy.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #31

Uskon Lönnrotin olleen oikeassa. :-D

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #36

Joo-o. Savolaiset, hämäläiset, saamelaiset ja karjalaiset aika selkeitä, vanhoja kansoja. Se kansojen sekoittuminen alkoi jo keskusvallan voimistuessa.

Rannikkoseutu sitten sitä, että sinne on tullut itämeren yli sen jälkeen Ruotsista, Saksasta jne. väkeä. Ihan aitoa vuosisatoja jatkunutta monikulttuuria ja se hämäläisalue sitten siitä siirtyi melko horisontaaliseksi työntyen länsirannikolta itärannikolle.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #147

Jos ovat "kansoja" (ehkä tieteilijät käyttäisivät mieluummin sanaa "heimoja"), ovat kai kuitenkin yhteistä alkuperää, eli ympäri mentiin ja takaisin yhteen tultiin. Lopulta vain käytännön olosuhteet vaikuttavat siihen, miten kansoja eriytyy ja yhdistyy. Siinä mielessä on merkityksetöntä keksiä arvomaailmaa, jossa joku tietty ajanhetki tuosta vapaasti muokkautuvasta historiasta olisi tavoittelemisen arvoinen "oikea" tilanne.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #148

Jep.

Tulee vain mieleen se, että monta sukupolvea pitää olla eristyksissä että alkaa heimoutumaan ja monta sukupolvea pitää olla samassa läjässä että geenit sekoittuneet ja omaksuneet omaa paikalliskulttuuria.

Lähinnä se tässä että onhan tuo prosessi kuitenkin tunnistettavissa ja yhteiskunnan sopeuduttava siihen jatkuvaan muutokseen. Vaikuttaa tuossa myös se infran taso, että miten hyvät liikenneyhteydet ja tietoliikenneyhteydet. Nykypäivänä eristäydytään vähemmän kuin 1000v sitten vaikka se paikalliskulttuuri-ilmiö ei mihinkään häviä.

Käyttäjän ChristerSuominen kuva
Christer Suominen

Ihan yhtä hyvin voisi uusi ruotsinkielinen maakunta olla vain digitaalinen niin, että se toimisi myös niillä suurilla kaupunkialueilla, joilla meidän ruotsinkielisten suuri enemmistö asuu, eli Helsingissä ja Espoossa.

Tällaisella maakunnalla tulisi olla verotusoikeus, ja sen tulisi järjestää ruotsinkieliset terveys- ja sosiaalipalvelut, ja koulutusasiat itse.

Kuka tahansa saisi digitaaliseen maakuntaan liittyä, ollessaan ruotsinkielinen.

Svensk Finlandin maakunta taas toimisi yhteistyössä niitten muitten maakuntien kanssa, joitten alueella sen väestöä asuu, kun päätetään vaikkapa kaupunkisuunnittelu-, investointi-, ja muista kehitysasioista. Sillä tulisi luonnollisesti olla suuri sanavalta ranniukkoalueillamme.

Svensk Finlandin maakunta olisi itsehallinnollinen, ja se keräisi veroa niiltä, jotka sen palveluita käyttäisivät.

Oivallinen ehdotus, mutta ei riittävä.

Sen vuoksi, että ehdotus ei riittävässä määrin turvaisi maamme toisen kansalliskielen suomalaista osaamista.

Mikäli ruotsin kielen osaamisesta koulutuksen myötä tulisi vapaaehtoista, niin tulisi ruotsin kielen osaamisesta maksettavaa ns. kielilisää korottaa tuntuvasti, ja sen tulisi olla vähintään 20 %

Kyllä raha ja taloudellinen etu tässäkin painaa.

Svensk Finland olisi muuten maamme se kaikkein varakkain maakunta. Onkin ollut jo pitkään jatkunut historiallinen vääryys, että maamme ruotsinkieliset ovat maksamillaan nettoverovaroilla kustantaneet sisämaan konkurssikypsien kuntien suomenkielisiä palveluita. Samaan aikaan, kun ruotsinkielisissä palveluissa ja niitten saatavuudessa ja laadussa olisi paljon kehittämisen varaa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Kielisoturien, joiden tausta on yleensä haittakansallismielisissä porukoissa, intohimona on vähemmistöjen syrjintä, ei enempää eikä vähempää. Etninen puhdistus on se heidän jäykistävin fantasiansa.

Ei tässäkään karttaharjoituksessa ole mitään mieltä, kirjoittajahan ei kunnolla kerro, mitä tuo jako merkitsisi palveluiden, kielellisten oikeuksien ym. suhteen rajojen sisällä tai ulkopuolella. Tai vaikka verotuksen kannalta, sysi-Suomi häviäisi paljon, jos tuo Svenskfinland saisi maakunnallisen verotusoikeuden.

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Näitä "kielisotureita" Rkp on väärällään johtoportaasta alkaen. Sitten on vielä sellainenkin yhdistys kuin Finlandssvenska samling. Vuonna 2005 yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Ida Asplund vaati Helsingin Sanomien Nyt-liitteen haastattelussa, että suomenruotsalaisiksi saisivat itseään kutsua vain ne, joiden etninen tausta oikeuttaa tämän.

Ruotsalaiskansallismielistä porukkaa.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Ahvenanmaalle voivat lain mukaan muuttaa vain sellaiset suomenruotsalaiset, joiden etninen tausta oikeuttaa siihen. Jos Perussuomalaiset lausuisivat jotain tuon tyylistä liittyen maahanmuuttoon tai Suomen kansalaisuuden hakemiseen, heidät leimattaisiin rasisteiksi ja haastettaisiin lähimpään käräjäoikeuteen niin että heilahtaa.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #61

# 61

Älä levitä perätöntä tietoa. Jo palstan säännöt sen kieltävät.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #62

Okei, muistin kotiseutuoikeuden yksityiskohdat hieman epätarkasti, eli väärin.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #65

# 65

Kannattaa nyt ihan kaikista muistakin perusteista tarkastaa yksityiskohdat ettei sitten epähuomiossa "muista väärin".

Jos muutto Ahvenanmaalle oikeasti kiinnostaa niin kannattaa nyt alkuun vaikka googlata "Ahvenanmaalle muuttaminen". Sillä pääsee mukavasti alkuun.
Tonttikauppojakaan ei enää tarvi lähteä paikan päälle katsomaan kun sieltä käydään täällä mantereen puolella esittelemässä tarjontaa.

Suosittelen lämpimästi. Olen itse sinne aikanaan meinannut muuttaa, eikä se vieläkään mahdotonta ole sitten kun työura täällä on paketissa. Siellä on kuitenkin työtä tarjolla senkin jälkeen.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

VMP. ”Nii mutku neki” on jonninjoutava argumentti.
Kansallismieliset ovat haitta-ainesta karvan väristä riippumatta.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #102

Koskeeko tämä lausunto vain suomenkielisiä kansallismielisiä, vai myös ruotsinkielisten kansallismielisyyttä kielipolitiikassa, tai Ahvenanmaan väestöä vieläkin tiukempine kansallismielisyyksineen, joka menee niin pitkälle että liputuspäivinä salkoon nousee mieluumin Ahvenanmaan lippu kuin Suomen lippu?

Sitä paitsi, eihän tässä kukaan ole kansallisuudesta keskustellut, vaan kielestä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Jaha, Esa se taas panee parastaan. Hänellä taas on intohimona enemmistön kyykytys, vastoin heidän omaa tahtoa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Lukutaito, ohoi. En kirjoittanut enemmistöstä. Kielisoturien on turha kuvitella edustavansa enemmistöä, se on tökeröä vääristelyä ja harhaluuloa. Kuten mm. Janne Salonen on todennut, suurelle enemmistölle kielikysymys on marginaalinen, sillä se ei nouse vasleissa esiin.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #101

Niin, eipä tuo ruotsin palauttaminen pakolliseksi yo-kirjoituksiinkaan noussut vaaleissa esiin. Se tuli kuin puskista vasta vaalien jälkeen. Jota kutsutaan myös taktikoinniksi, ei huonoja uutisia ennen vaaleja. Ihan liittymättä kielipolitiikkaankin, viime aikoina moni tavallinen kadun tallaaja on ihmetellyt maailman menoa, mikä on äänestämisen relevanssi siihen politiikkaan jota lopulta harjoitetaan?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #101

Törkeää vääristelyäkö Esa? Se on vain teidän "pakottajien" utopistinen haave, jolla gallupkyselyissä ei ole ollut todellisuuspohjaa. Olen monta kertaa ehdottanut vaalien yhteydessä tehtävää kansan-äänestystä, mutta siihen eivät poliitikot uskalla suostua.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

Christer Suominen kirjoitti ”Kuka tahansa saisi digitaaliseen maakuntaan liittyä, ollessaan ruotsinkielinen.”

Tuosta seuraisi lukuisia ongelmia, joista vähäisin ei ole ainakaan se, ettei maakuntaan kuuluminen perustuisi enää kotipaikkaan, vaan ainoastaan äidinkieleen, jonka tiedämme nykyisen lainsäädännön mukaan olevan pelkkä ilmoitusasia. Tällöin alueellisiin maakuntiin syntyisi päällekkäisiä palveluita, joiden käyttöoikeus perustuisi äidinkieleen.

Seuraisiko tuosta myös se, ettei ruotsinkielinen väestö saisi enää käyttää alueellisen, suomenkielisen maakunnan järjestämiä palveluita, vaan he joutuisivat tyytymään vain digitaalisen, ruotsinkielisen maakunnan palveluihin? Vai olisiko ruotsinkielisellä väestöllä oikeus sekä alueellisen maakunnan järjestämiin palveluihin, että etuoikeus digitaalisen maakunnan välittämiin palveluihin? Entä voisiko alueellinen, suomenkielinen maakunta näillä perusteilla kieltää digitaalisen maakunnan jäseniltä pääsyn omiin, alueellisiin palveluihinsa?

Sanoisin, että ehdotuksesi toteuttaminen olisi lopun alkua maamme nykyiselle, perustuslakiin perustuvalle kaksikielisyydelle.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Sanoisin että tuollainen on vain himmeli, ei muuta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomea on perinteisesti pidetty maailmalla malliesimerkkinä siitä kuinka mutkattomasti kielivähemmistön edut ovat turvatut ja kuinka vähän mitään ristiriitoja erikieliset ryhmät aiheuttavat yhteiskunnassa.

En ymmärrä miksi viime aikoina lähinnä suomenkielisten toimesta on alkanut jonkinlainen riidankylvö tilaneessa, jossa ei ole mitään aihetta sellaiseen. Elellään vain yhdessä tyytyväisinä kuten tähänkin asti.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Riidankylväminen liittyy siihen samaan politiikan tekemiseen viholliskuvien kautta kuin muidenkin vähemmistöjen lyömiset. Mikä tahansa käy, on se vähemmistö sitten etninen, seksuaali- tai tässä tapauksessa kielivähemmistö. Rakennetaan vastakkainasettelua sielläkin jossa sitä ei ole ja esitetään itsensä ratkaisuna tähän itse tehtyyn asetelmaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Janne. Kyllä se "riidankylväminen" lähtee ihan toiselta suunnalta, eli siltä, joka odottaa suomenkielisten opiskelevan kieltä, jota ei enemmistö koskaan tarvitse. Altavastaajia ovat suomenkieliset, jotka vain yrittävät puolustaa omia etujaan. Epätoivoista hommaa, mutta niin se oli jo 1850- luvullakin. Olemme aina taistelleet oman kielemme puolesta.

Jos joskus joku rakastuu ruotsalaiseen, niin homma hoituu ihan samoin kuin muidenkin harvinaisten kielten kohdalla, opiskelu aikuisiässä. Tämäkin on mukamas ollut joskus syynä opiskella ruotsia:)

Toisin oli joskus 1950-70 luvulla Ruotsissa, missä juuri kukaan ei vielä puhunut hyvin englantia ja kanssakäyminen oli melkein kokonaan ruotsinkielestä kiinni. Nyt kaikki on toisin. Ruotsalaiset vientiyrityksetkin pääsääntöisesti käyttävät sisäisenä kielenään englantia.

On vain joitakin harvoja nyrkkipajoja maaseudulla, joissa omistajat ovat niin vanhoja, etteivät ole englantia opiskelleet. Siinä tilanteessa on hyvä, kun meillä on edelleen ruotsinlukijoita, jotka voivat homman hoitaa. Isommat kuviot ovat sitten muiden heiniä...

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Suomen kansan enemmistö ei ole tyytyväinen pakkoruotsiin, kun taas ruotsinkielinen väestö ei ole tyytyväinen pakkoruotsista luopumiseen. Siinä alkuperäinen kiista. Jos konfliktin aiheuttajaa halutaan etsiä, niin se osapuoli joka pyrkii vaikuttamaan toiseen osapuoleen vastoin tämän tahtoa on konfliktin ns. aiheuttaja. Ruotsinkieliset pyrkivät vaikuttamaan suomenkielisten pakollisiin oppiaineisiin vastoin heidän tahtoaan.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Ruotsinkieliset eivät päätä koulujen opetusohjelmista. Poliitikot päättävät ja heistä ylivoimainen valtaosa on suomenkielisiä.

Konfliktia yrittävät aiheuttaa muutama kymmenen kaltaistasi äänekästä kielitalebania somessa. Valtaosaahan tämä ei kiinnosta pätkän vertaa.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #41

Mielipidemittausten mukaan enemmistö suomalaisista haluaisi poistaa pakkoruotsin, joten olet väärässä sen osalta että valtaosaa tämä ei kiinnostaisi, mutta oikeassa sen osalta että poliitikot päättävät.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #45

On ihan eri asia vastata kysyttäessä gallupiin kuin pitää asiaa kiinnostavana.
On aivan selvää että äänestyspäätöksiin asialla ei näytä olevan mitään merkitystä.

Mutta kommentoin väitettäsi että ruotsinkieliset aiheuttaisivat konfliktia päättämällä jostain sellaisesta josta he eivät oikeasti päätä. Tuo on koulukiusaajan logiikkaa jossa vika on kiusatussa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Luulenpa Juha, että aika moni siitä malliesimerkistä haluaisi luopua. Ei siitä kansalle kunnian kukkot laula, vaan ihan päinvastoin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Minä puolestani luulen, että tämä asia ei ole kovin suuri juttu useimmille suomalaisille lainkaan. Jotkut siitä vain yrittävät tehdä numeron. Jos mielipidetiedustelut osoitavat, että enemmistö haluaisi luopua "pakkoruotsista", niin samalla pitäisi kysyä myös kuinka tärkeänä he sen asian kokevat.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #77

Kyllä niitä kolumneja on ollut monissa lehdisäkin vuosikymmenten aikana, niin Suomen Kuvalehdessä kuin arvostetussa Kanavassakin ym. Ja usein saa vielä lehtien palstoilta lukea yhteiskunnallista arvostusta nauttivien ihmisten arvostelua pakkoruotsista ja suomalaisten yksipuolisesta ja suppeasta kielitaitovalikoimasta. Sen kyllä näkee ja kuulee ilman sormellakin osoitusta. Englanti ja huono ruotsi ovat vain vallitsevat kielet? Monipuolisuus luulisi olevan koko suomelle rikkaus eikä taakka.

Ei pidä olla liian sokea näkemään muitakin kirjoituksia, kuin vain tämän Uuden Suomen parinkymmenen aktiivisen ruotsittajan ärhäköitä kommentteja. Tuolla ne ovat lähes kaikki Louekosken vihaisen blogivuodatuksen suosittelijoina. Minua vain ihmetyttää, että miksi vähemmistön pitäisi sanella meidän suomenkielisten lasten kieliopinnoista?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #87

Sen verran vielä Juhalle pieni lisäkommentti. Pitää paikkansa, että on niitäkin jotka eivät uhraa pienintäkään ajatusta tulevaisuudelle, joka ei heitä itseään koske. Niitä ystäviä ja tuttuja on minullakin. Minusta se vain on turhan itsekästä ajattelua. Meidän tehtävämme on varmistaa parempi maailma Suomen lapsille, ihan niin kuin isämmekin tekivät aikanaan.

Ilkka Huotari

Ainoastaan sitten, jos Suomesta poistetaan kaksikielisyys ja suomenruotsalaiset lopettavat suomalaisten kyykyttämisen (pakkoruotsi, virkamiesruotsi).

Itse asiassa paras ratkaisu on kyllä kaksikielisyyden säilyttäminen esim. paikkojen nimissä, mutta pakkoruotsin ja virkamiesruotsin poistaminen. Ja ei maakuntaa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tämä kaikki alkoi vasta peruskoulu-uudistuksesta ja vielä sen jälkeen virkamiesruotsipakosta. Eihän tässä muita ongelmia ole ollut, kuin poliitikkojen omavaltainen tapa siivuuttaa 70-prosentin väestön oma tahto ja toive monikieliseen Suomeen.

Tietysti, jos Suomen pitää olla aina vain se alistuva enemmistö, jolle sanellaan vähemmistön tahto, niin sitten pitää miettiä jotain muita keinoja lähestyä koko asiaa. Nyt Mittler yrittää hakea vain ulospääsymahdollisuutta tästä lukiutuneesta tilanteesta.
Kannattaisi monenkin miettiä, että asiat riitelevät, eivät ihmiset.

Suomen kielivähemmistö on maailman hemmotelluin ryhmä, mutta ei sen mikään ylpeyden aihae pitäisi olla, jos se rajottaa tärkeimpien kielten opiskelua aina koko ikäluokalta?

Olen monta kertaa ennenkin kysynyt, että miksi suomalaiset eivät olleet ”vähemmistön sortajia” ennen peruskoulua, mutta nyt se tuntuu olevan ainakin täällä vallitseva näkökanta. Mikä muutti aikaisemman rauhallisen tilanteen lehmänkauppojen jälkeen täysin päinvastaiseksi? Voisiko joku edes yrittää siihen vastata?

Viljo Asikainen

Ruotsalaisuus Suomessa (RKP) ilmeni autonomian aikana ja itsenäisyyden alkuaikoina viikinkihenkenä ja yli-ihmismentaliteettina (tai oikeammin anti-ali-ihmismentaliteettina).

Kun sitten suomalainen Suomi poliittisesti nousi, piti aikaisempi ylemmyydentunto piilottaa. RKP omaksui taktiikan vedellä eleettömästi naruja kulissien takana suuren ruotsalaisen rahan voimalla. Sillä ostettiin Virolaiset, Ahtisaaret, Lipposet, Kataiset ja Sasit puolueineen .

Rahalla RKP ryllää edelleenkin (SDP:n suhteen). Nyt kuitenkin ruotsalaiset ovat tekemässä itsetuhoisaa virhettä. He unohtavat välttämättömyyden pitää matalaa profiilia ja vaikuttaa vain kulisseissa. Viikinkihenki ja uho on tekemässä paluuta heidän keskuudessaan. Alkavat ylimielisesti pitää oman etevyytensä ansiona niitä suuria etuuksia jotka Rinteen SDP heille juuri myi. Eivät tajua että poliittinen ympäristö ei tätä enää tänä päivänä salli. RKP menestyy vain suu supussa ja Konstsamfundetin piikki auki.

Mutta kyllä kirves on jo puun juurella. Jotta se pysyisikin vain siellä puun juurella pitäisi RKP:n ymmärtää ottaa lusikka kauniiseen käteen. Ehkä tämä vaatisi hieman älyllisempää puoluejohtoa.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #49

Siinä on kyllä totuutta, että uuden hallituksen julkaisema suunnitelma ruotsin palauttamisesta pakolliseksi aineeksi yo-kirjoituksiin on niinsanotusti backfired, potkaissut takaisin suomenkielisten eturyhmien aktivoitumisena keskustelemaan ruotsin kielen pakollisuuden lakkauttamisesta. Homma ei mennyt niinkuin Strömsössä.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

"Vähemmistön sortaja" on kiva lyömäase, jolla voi lyödä toista keskustelijaa joka on eri mieltä. Mutta ei tilanne täällä blogi-osastolla kovin huono ole, keskustelu on pysynyt asiallisena. Globaalissa vertailussa vähemmistön sortajat löytyvät esim. Kiinan Tiibetin politiikasta, ja mitenkäs ne miljoona uiguuria jossain Kiinan poliittisella uudelleenkoulutus-leirillä? Kyllä suomalaista vähemmistöjen kohtelua kehtaa esitellä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #55

Kyllä tässäkin ketjussa on monia esimerkkejä fantasioista suomenruotsalaisiin kohdistuvista rajoittavista toimista. Ja kaiken kukkuraksi typerää asiavirhettä, kun Ahvenanmaata sotketaan mukaan.
Pidätkö muuten kuvattoman nimimerkki Viljo Asikaisen kommenttia asiallisena kielikeskusteluna? Hän käyttää jopa 30-luvun äärioikeiston sananpartta.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #106

Viljolla on kaksi kommenttia. Toinen niistä on raamatullinen puheenparsi, joka kirjaimellisesti voi kuulostaa pahaltakin, mutta Pirkan Blogien bloginsa perusteella tämä on uskon miehiä, eikä raamattua (ja tässä tapauksessa itseään Jeesusta) siteeratessa tule välttämättä mieleen, että nykyaikana ei ole soveliasta puhua niin shokeeraavilla vertauskuvilla kuin raamattu on täynnä kannesta kanteen. Toinen Viljon kommentti ehdottaa, että ruotsinkielisille voitaisiin antaa Porvoon hiippakunnan jo olemassa olevan valmiin määritelmän yhteydessä lisää myös maallista valtaa. Ei kuulosta ollenkaan pahalta, vaan päinvastoin myötämieliseltä, ja valmiilta molempien osapuolten edut huomioiviin kompromisseihin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #106

Minusta on aivan luonnollista ottaa Ahvenanmaa kaikkine syineen mukaan. Nehän pitäisi koskea kaikkia ihmisiä, myöskin ei-vapaita demokratioita. Ahvenanmaalaiset saivat taas vapaasti päättää mikä on heistä viisainta tehdä. Me alistettu ja nöyrä enemmistö taas emme?

Syyt olivat Ahvenanmaalla suomen kielen ja kulttuurin tarpeettomuus ja englannin pakollisuus. Suomenkielisiä oli siellä silloin 12-% väestöstä ja ahvenanmaalaiset katsoivat, että myöskin lastentarhat suomenkielisinä pitää lopettaa ja katukyltit muuttaa. Suomen Kuvalehden kirjoituksessa taannoin vuosia sitten mainittiin myöskin, ettei virkamiesten pidä puhua muuta kuin ruotsia.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #116

Melkoista yleissivistyksen puutetta, jos ei ymmärrä Ahvenanmaan itsehallintoa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #122

Mistä päättelet etten tiedä tai ymmärrä? Minulla on Ahvenanmaan itsehallinnosta jopa paksu kirjakin hyllyssäni, mutta siitä ei ollut nyt ollenkaan kysymys. Sinä itse et nyt ymmärtänyt varsinaista kommenttiani, kysymys ei ollut itsehallinnosta vaan periaatteista. Nyt puhutaan vapaasta tahdosta ja kansallisista ihanteista Louekoskea matkiakseni:)

Heilläkin oli mahdollisuus päättää myöskin täysin vapaasti miten he kohtelevat omaa vähemmistöään. Teidän pakkoruotsittajien mukaan sen olisi pitänyt olla vähemmistön tahdon mukaista kuten te nyt täällä mantereelle tahdotte , eli täysin tasa - arvoista. Kummasti ihanteet tekemisistä muuttuvat, kun se vain tulee oikealta kieliryhmältä???

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #125

”Minulla on paksu kirja”. Siinäpä vastaansanomaton argumentti.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #134

Esa-pien. Itsehallinto ei todellakaan tarkoita, että tehtäisiin vain oikeita ja oikeudenmukaisia päätöksiä. Vai luulitko niin? Olet vain pelkkä ikävä torveilija täälläkin. Jos minulla on luettu paksu kirja kotonani, niin luultavasti tiedän Ahvenanmaan tilanteesta enemmän kuin keskiverto ihminen.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #116

Ahvenanmaahan on yksikielinen.

Viljo Asikainen

Suomessa on jo perinteisesti olemassa ruotsinkielinen hallintoalue, joka pitää sisällään maan eri puolilla suomalaisen Suomen sisällä sijaitsevat ruotsalaiset alueet. Se on evankelis-luterilaisen kirkon Porvoon hiippakunta. Blogistin ehdottaman maakuntajärjestelyn voisi halvemmalla ja käytännönläheisesti korvata antamalla olemassa olevalle Porvoon hiippakunnalle myös tarvittavassa määrin maallista valtaa.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Mikä ihmeen pakko nyt on kasvattaa suomen ruotsinkielisten valtaa?
Hehän ovat kaikissa kunnanvaltuustoissa edustettuina jos vain äänestäjiä on riittänyt. Ja kunnissa kyllä otetaan huomioon vähemmistöjen tarpeet. Ei tämä ole ennen ollut ongelma, mikä tekee siitä ongelman nyt?

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Suomalainen politiikka toimii ihmeellisillä tavoilla. RKP:n joustavuus tukea mitä tahansa puoluetta hallituksessa, kunhan vain kielipolitiikasta päästään sopimukseen, on lehmänkauppa jota vastaan täytyy kai sitten lähteä toisella lehmänkaupalla. Parempi tarjous voittakoon, onko se sitten pakkoruotsi vai laajempi valta omassa maakunnassa.

Ruotsinkielisten valta ei kasvaisi suhteessa suurimpaan osaan Suomen aluetta ja kansalaisia, vaan pakkoruotsiin liittyvä epäsuora vallankäyttö koko kansaa kohtaan poistuisi, ja tilalle tulisi tiiviimpi vallankäyttö maantieteellisesti rajatulla alueella.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Pieni Suomi ei paranna kv-bisnesyhteyksiään metrin vertaa pakkoruotsin avulla. Ennemmin täällä tulisi panostaa englantiin edelleen ja vaikkapa kiinaan. Mutta Ruotsalaiselle kansanpuolueelle käy vaikka maailmanloppu, kunhan se tulee ruotsiksi. LOL!

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

# 48

Ainakin täällä kotikaupungissani valinnaisia kieliä ovat espanja, italia, kiina, latina, ranska, saksa, venäjä ja viro. Huolesi on siis aiheeton.

Ranska näyttää tällä hetkellä puuttuvan, oma jälkikasvu sitä joskus opiskeli.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Huoli on aiheellinen, kun kaikkia aineita ei nyt vain edes saada sopimaan opetussuunnitelmiin ja aikatauluihin. Minun jälkikasvuni koostuu hyvin eri ikäisistä lapsista ja nuorista, joten tiedän tilanteen ja aikapulan.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Olen yrittänyt opiskella kiinaa aikuisena, ja siinäpä onkin vaikea kieli. Sitä jos haluaa oppia, pitäisi kai aloittaa nuorena. Eivät venäjä ja arabiakaan helppoja ole, koska niiden sanasto on täysin erilainen kuin latinasta periytyvissä kielissä. Melkein kaikkia läntisen Euroopan kieliä oppii ihan kohtuudella vielä mattimyöhäisenä aikuisenakin, jos on englanti hallussa. Sanastossa on niin paljon samaa, ja jossain määrin kieliopissakin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Venäjä kuuluu kuitenkin indoeurooppalaisiin kieliin, kuten likipitäen kaikki muutkin eurooppalaiset kielet. Poikkeuksia tästä säännöstä Euroopassa on mainittavien kielten osalta vain baskikieli, kelttiläiset kielet, suomi, eesti ja unkari.

Muuan englantilainen kysyi minulta kerran ovatko suomi ja venäjä niin lähellä toisiaan kielinä, että niitä ymmärtää opiskelematta. Hän oli sangen epäuskoinen kun totesin, että englanti ja venäjä ovat keskenään sukulaiskieliä, mutta suomi ei kummankaan kanssa.

Käyttäjän JaakkoSalmenius1 kuva
Jaakko Salmenius Vastaus kommenttiin #60

Kelttiläiset kielet kuuluvat indoeuroopalaisiin kieliin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #93

"Kelttiläiset kielet kuuluvat indoeuroopalaisiin kieliin."

Olet oikeassa. Euroopassa on mainitsemieni baskin ja suomalaisugrilaisten kielten lisäksi joitain muita pieniä kieliryhmiä, jotka eivät kuulu indoeurooppalaisiin kieliin.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Venäjä kuuluu samaan Indoerurooppalaisten kielten Itäslaavilaiseen ryhmään.
Mm. laskusanat muistuttavat hyvinkin paljon "eurooppalaisten" kielten laskusanoja: adin, dva, tri, chetyre.....

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #66

Olen itseoppinut aikuisena mm. ranskan ja espanjan kielen. Mutta venäjän kieli on edelleen todella alkeiden tasolla, vaikka vaimoni ja lapseni puhuvat venäjää äidinkielenä. Toki puhun lasteni kanssa suomeksi, mutta olen kuullut venäjää päivittäin noin 10 vuoden ajan. Ei ole silti tarttunut ollenkaan yhtä helposti päähän kuin ranska ja espanja, jotka ovat käytännössä melkein englantia kirjoitettuna hassusti eri tavalla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #69

Tuosta kiinasta vielä sanoisin sen verran, että sen yksi helppous on kieliopin puute. Sanat eivät taivu mitenkään, ne ovat aina perusmuodossaan ja yksitavuisia, joskin yhdistelemällä kahta yksitavuista sanaa saadaan sitten uusia merkityksiä. Suomalaiselle ongelmaksi muodostuu yleensä lausuminen (niin fonetiikasta kuin musikaalisesta intonaatiostakin johtuen) ja luonnollisesti sitten kirjoittaminen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #71

Siksi kiinaakin pitäisi aloittaa jo nuorena, tutkijoiden mukaan ennen 11-vuoden ikää.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #78

Omat tyttäreni joutuivat miltei koko koulaikansa opiskelemaan pakkokiinaa, koska se oli oppiaineena kansainvälisissäkin kouluissa Shanghaissa. Se se vasta aikaa vei ja tuskaa tuotti, koska oppisisältöön kuului myös kirjoitusmerkkien opiskelu. Pakkoruotsi on peanuts sen rinnalla.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #71

Jokaisen vieraan kielen kohdalla suurin työmäärä on niiden 100,000 sanan opettelu ulkoa, jotka kattava sanavarasto sisältäisi. Vaikeustasoa lisää se jos kieli ei kuulu sellaiseen kieliperheeseen, johon kuuluvaa kieltä opiskelija osaa jo ennestään. Kiinan kielessä lisäksi 100,000 kirjoitusmerkin opettelu näille sanoille.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #82

Oliko se nyt 2000 sanan sanavarasto jolla esim. Ruotsissa pärjää jo ihan hyvin.
Näin sanoivat aikanaan koulussa.
Edellytys on tietenkin että hallitsee tyydyttävällä tavalla rakenteen ja sanojen taipumisen.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #84

Sellainen juttu tulee mieleen, että mistä kaikesta se 2000 sanaa ja kielioppi on pois?

Ihmisen kyky omaksua tietoa on rajallinen ja hermosolujen kytkennät aivoissa painuttuvat niin, että sinne menee tietoa mutta ei ihmisen päähän kuitenkaan sovi rajattomasti informaatiota.

Ihmisen muisti ei ole ns. kovalevy, vaan ennemminkin työkalu millä pärjätään ympäristössä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #98

"...mistä kaikesta se 2000 sanaa ja kielioppi on pois?"

Vaikka ihmisen aivojen kapasiteetti onkin rajallinen (kuten kaikki muukin tässä universumissa on rajallista), niin noiden 2000 ruotsin sanan ja niiden käyttöön liittyvän kieliopin omaksuminen ei rasita aivokapasiteettia juuri mitenkään. Se on vähän sama kuin jos olisi huolissaan tietokoneen kovalevyn kapasiteetistä kirjoitettuaan sinne pari Word-tiedostoa.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #98

Osaan jotenkuten noin 10 kieltä, en usko että kovalevyn täyttyminen on se raja joka ihmisellä tulee vastaan, vaan syy siihen miksi en voi olla sekä lääkäri että ydinfyysikko että keskiaikaisen musiikin professori on enemmän ajankäytöllinen. Vain yksi elämä, johonkin on pakko erikoistua. Ja kun pitäisi ehtiä siinä välissä myös pysähtyä rentoutumaan ja nauttimaan elämästä.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #98

Ihmisen kyky oppia ja omaksua tietoa on käytännössä rajaton. Kuten Ion alempana kirjoittaa, kysymys on ajan riittämisestä. Toinen rajoittava tekijä on mainitsemasi muisti joma saattaa "pätkiä".

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #82

"Jokaisen vieraan kielen kohdalla suurin työmäärä on niiden 100,000 sanan opettelu ulkoa..."

Joo, sama juttu kuin matematiikassa. Osatakseen yhteenlaskua pitäisi periaatteessa opetella ääretön määrä numeroita mutta sovitaan nyt että riittää kun niitä pänttää miljardin niin pääsee alkuun.

Itse kun opiskelin aikoinani koulussa englantia, ruotsia, ranskaa ja myöhemmin latvian alkeita en muista että ensin olisi pitänyt päntätä päähän 100 000 sanaa.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #85

Jaa, en tiennytkään että sanat perustuvat yhteenlaskuun. No onhan siinä kirjaimia peräkkäin, mutta sen verran kryptisessä järjestyksessä, että ei sitä kyllä loogisella päättelyllä keksi, mikä on ylipaineventtiili kiinaksi.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #86

壓力釋放閥

Mutta osatakseen kieltä ei tarvitse tietää mikä on ylipaineventtiili. Villi veikkaus on että 90% suomalaisista ei tiedä mitä sillä tarkoitetaan edes suomeksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #82

En ole varma löytyykö suomesta 100000 sanaa, mutta olen varma, että kumpikaan meistä ei osaa niin montaa suomalaista sanaa.

2000 sanan osaamista pidetään yleensä vieraassa kielessä riittävänä kommunikaatiotasona ja noin 10000 sanaa edustaa jo sujuvaa kielitaitoa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #92

Painetussa Nykysuomen sanakirjassa (1951–61) oli yli 200 000 hakusanaa. Ajan tasalla oleva www.kielitoimistonsanakirja.fi sisältää tosiaan noin 100 000 sanaa. Asia ei ehkä kovin jämäkällä liimalla liity keskusteluun maakuntamalleista.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ruotsinkielisten maakunta ei mitenkään liity pakkoruotsiin.

Jos on olemassa ruotsinkielisten oma hiippakunta kansankirkossa, niin miksi ei ruotsinkielistä maakuntaa voisi sallia?

Tämähän vain vahvistaisi pakkoruotsin asemaa Suomessa. Tietenkin käytännössä ko. maakunnan rajojen määrittäminen tuottaisi ongelmia.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Ruotsinkielisten maakunta liittyy pakkoruotsiin sen verran, että sitä tarjoillaan tässä lohdutukseksi siitä, että samalla lakkautettaisiin pakkoruotsi suomenkielisten maakuntien kouluista. Jos ei olisi pakkoruotsia, tai jos sen poistuminen olisi nähtävissä poliittisella kentällä tulossa ihan kohtapuoliin, en olisi vaivannut päätäni ja kuluttanut aikaani laatimalla tätä blogi-kirjoitusta. Olisin syönyt jäätelöä ja katsonut jonkun leffan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Sama juttu minulla. En vaivaisi itseänl täällä kirjoittelemalla pakkoruotsista ja osoittamalla näille pakon ainaisille kannattajille, että ruotsi on turha kieli suurimmalle osalle suomalaisia. Jos joku kokee sitä tarvitsevansa, niin opiskelkoon ruotsia vapaaehtoisena aineena. Mikä siinä olisi vikana? Miksi naapurisi lapsi pitäisi opetella ruotsia? Oletko koskaan miettinyt, että se on hyvin epädemokraatinen ajatus, kun lapsi itse voi haaveilla vaikka kiinan opiskelusta? Mitä haittaa siitä olisi sinulle?

Sekö syy on edelleen ajankohtainen mitä pakkoruotsin tullessa peruskouluun selitettiin silloisessa Opettajalehdessä ruotsinkielisen Koululautakunnan edustajan suulla, eli epätasa-arvoisuus.

Ruotsinkieliset joutuisivat huonompaan asemaan opiskelussaan, kun heidän pitäisi opiskella kuitenkin suomea pärjätäkseen enemmistön puhumalla kielellä Suomessa. Ja mikä kauheinta, suomenkieliset voisivat senkin ajan opiskella vaikka matematiikkaa tai muita kieliä. Olisi se niin väärin... Syy sekin:)

Tuolla puheenvuorossa Vesa-Matti Louekosken blogissa puhutaankin sitten oikeaa kunnon vihapuhetta ja pakkoruotsittajat ovat sitä kilvan peukuttumassa. Minua kyllä ihmetyttää nyt tämän Veki-Matin täydellinen takinkääntö. Miksikö?

Alkuaikoina, kun liityin tänne Uuteen-Suomeen vuonna 2011 , niin yhdessä Veli-Matin kanssa usein kommentoitiin samoissa blogeissa pakkoa vastaan ja oltiin sen haitallisuudesta ja yksisilmäisyydestä nuorille ihan samaa mieltä. En enää muista kuinka monta vuotta siitä takinkäännöstä on, mutta hän poisti myös myöhemmin kaikki pakkoruotsia vastaan kirjoittamansa blogit. Ei siinä sinänsä pahaa ole mielipiteen vaihto ja takinkääntö, vaan tuo ilkeäsävyinen vihapuhe.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

# 73

Ei ruotsin oppivelvollisuuden poisto ruotsin- tai kaksikielisten suomalaisten asemaa heikennä. Se pistää nuo ylivertaiseen asemaan myöhemmässä opiskelussa ja työllistymisessä yksikielisiin suomalaisiin verrattuna.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Hyvä tehdään niin ja kokeillaan vihdoinkin jotain uutta ja virkistävää esimerkiksi 10- vuoden jaksona. Sinä aikana suomalaisnuoret ehtivät oppia monipuolisesti kieliä muitakin kuin englantia. Tiedän jo monenkin valitsevan saksan ja ranskan ruotsin tilalle ja löytyypä sieltä joku vironkin kielen ihailija.

Johan saadaan myös talouselämään kielitaitoisia nuoria, ja enemmän vauhtia kauppoihin. Te hoidatte Pohjoismaat ja muut hoitavat Euroopan ja Aasian maat. Eletään vaan rauhassa ja sopuisassa rakkaudessa.

Täyttäkää te kaikki ne ruotsinkieltä haluavat työpaikat, niin se on vain monille pelkästään iloinen asia. Tyytyväinen kansalainen luo myös ympärilleen positiivista henkeä, eikä vihaisesta puheesta ole enää ongelmia.

Käyttäjän JaakkoSalmenius1 kuva
Jaakko Salmenius

Olen ohjelmoija. Tehtäväni on kirjoittaa koodia eikä osata ruotsia. Kukaan ei ole koskaan kysellyt ruotsin osaamista, koska sitä ei tarvitse. Sen sijaan tarvitsen paljon muita kieliä kuten C#, Delphi, Java, JavaScript, jne.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #94

Ohjelmointikielissä on jonkun verran synonyymeja, samalla komennolla voi olla pari erilaista variaatiota. Teknisesti olisi mahdollista että ohjelmointikieleen voisi asentaa kielipaketin, jonka avulla komennot ovatkin eri kielellä kuin englanniksi. Microsoft Excelin funktio-kieli tekeekin näin, mutta siinä kökköä on se että englannin kielinen menee samalla pois käytöstä. Jos muistaa funktion nimen englanniksi, voi olla vaikeaa arvata mikä se on ruotsiksi.

Käyttäjän JaakkoSalmenius1 kuva
Jaakko Salmenius Vastaus kommenttiin #96

Excelin makrokieli on tosiaan lokalisoitu. Se on vielä tehty niin hyvin että, jos kirjoitan suomeksi suomalaisella Excelillä ja sitten avaan sen ranskalaisella niin kieli on ranskaa. Tosin en oikein pidä tästä, mutta jos se alentaa jonkun kynnystä kirjoittaa koodia niin sitten se on hyvä juttu.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #142

En sanoisi että se on tehty "hyvin", minun käyttökokemukseni on aina ollut, että kun pitäisi alkaa vääntämään joku funktio, niin ensimmäinen ajatus on "kääk, ei kai minulla ole suomenkielinen Excel, en muista komentoja suomeksi". Sanoisin että englanninkielisten komentojen pitäisi aina olla käytettävissä, ja muut kielipaketit siihen oheen lisäominaisuutena, poistamatta englanninkielisiä komentoja käytöstä.

Käyttäjän JaakkoSalmenius1 kuva
Jaakko Salmenius Vastaus kommenttiin #143

Oot oikeassa. Enemmän se aiheuttaa ongelmia kuin poistaa niitä. Englanti olisi pitänyt olla aina käytettävissä ja vielä oletusarvona.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Kävin lukemassa Louekosken blogin, ja uskon että siinä viitataan suoraan tähän minun blogiini, vaikkakin niin epäsuorasti, että siitä ei saa selvyyttä eikä varmuutta. No, käynpä siellä kommentoimassa, jos tulen ristiinnaulituksi niin tuokaa kukkia haudalle.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Heh, minä en sinne pääse edes kommentoimaan. Taitaa Louekoski vielä muistaa hyvin meidän yhteisen ”historiamme” pakkoruotsin vauhdikkaina kritisoijina. Tuon kyllä sinulle kukkia, kun kerrot mihin:)

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #89

En minäkään saanut automaattisesti viestiä läpi, siellä on kommentoinnin ennakkotarkistus. Minkähän takia minä en ole koskaan kokenut tarvitsevani kommentoinnin ennakkotarkistusta yhdessäkään blogissani? Täytyykö sitä kommentointia... hmmm... valikoida ja ohjailla? Tiedän ainakin yhden blogistin täältä, joka hyväksyy vain itselleen myönteiset kommentit ja hylkää kielteiset kommentit. Menee maku ja tarkoitus koko "keskustelusta", valitettavaa että sellainen on edes tehty teknisesti mahdolliseksi.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #90

Sitä kutsutaan sensuuriksi. Ja sen tarkoitus on päästää läpi vain haluttu teksti.
Räävittömyyksistä sinänsä ei vastaa blogisti vaan kommentin kirjoittaja joka tekee itsensä typeräksi. Ja sellaiset voi jälkikäteen poistaa jos haluaa pitää "siistiä".

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #97

Louekoski on herännyt yöuniltaan, ja hyväksynyt tänään lisää kommentteja julkiseksi. Tuorein niistä tänään klo 10:56. Eipä hyväksynyt minun kommenttiani, joka on kirjoitettu eilen illalla noin klo 23:45. Tilanne näyttää juuri niin säälittävältä kuin olisi pitänyt kai odottaakin. Keskustelun ohjailu sensuroimalla toisen osapuolen kommentteja.

Minun kommentissani sanottiin suurinpiirtein jotain tällaista: "Tämä blogi näyttää olevan vastine minun eiliseen blogiini. Kannattaa hengittää rauhallisesti, ja odotella mihin suuntaan RKP suuntaa katseensa. He ovat huolissaan siitä, että ruotsinkielisen väestön osuus pienenee kaikissa kunnissa hitaasti mutta varmasti, eikä kukaan ole keksinyt keinoa joka auttaisi siihen ongelmaan. 50 vuoden aikana on osoittautunut, että edes pakkoruotsi ei tehoa siihen ongelmaan, joten heillä alkaa olla tarve löytää uusia ratkaisuita. He saattavat nähdä tässä tilaisuuden, johon kannattaa tarttua."

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola Vastaus kommenttiin #119

Ei näytä julkaisseen minunkaan viestiäni, johon linkkasin tuon Kjell Herbertsin tutkimuksen surujen asenteista suomalaisia kohtaan. Pistin vielä perään linkin mitä mieltä Carl Haglund on.

https://svenska.yle.fi/artikel/2013/07/31/haglund-...

Säälittävää touhua kyllä Louekoskelta kun ryhtyy sensuroimaan.

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola Vastaus kommenttiin #90

Kenties näillä sensuroijilla on heikko itsetunto.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti Vastaus kommenttiin #89

#89

Samaa asiaa minäkin olen ihmetellyt. Minutkin on nimittäin bannattu sekä Mäenpää-Louekosken, että Louekoski-Mäenpään blogeista.

Syy siihen oli vain se, että eräässä heidän blogeistaan nousi keskusteluun heidän yhteinen poliittinen historiansa (Kokoomus -> Perussuomalaiset -> Erillinen valtuustoryhmä -> Kokoomus -> ?).

http://gamla.vastranyland.fi/lokalt/2014-02-03/563...

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Kyllähän siinä tähän sinun blogiisi selvästi viitataan, mutta aika erikoinen kirjoitus se on, ikäänkuin suomenruotsalaisista ja ruotsin kielestä ei saisi sanoa mitään mikä voidaan tulkita negatiivisesti. Eikä esim. suomenkielinen valtamedia kirjoittakkaan mitään negatiivista ruotsinkielisiin liittyen. Tämäkin ruotsinkielisen tutkijan tekemän tutkimuksen suomenruotsalaisten ikävistä asenteista suomenkielisiä kohtaan jäi suomenkieliseltä medialta kertomatta, mutta sai suuren huomion ruotsinkielisessä mediassa

https://svenska.yle.fi/artikel/2013/08/02/herberts...

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Jos se on tavannut jonkun ruotsinkielisen henkilön josta pitää, ja siksi on kääntänyt takkiaan?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tai sitten hän on saanut työpaikan ruotsinkielisestä kunnasta ja puoluevaihdoksia Vesa-Matilla oli ennestäänkin jo runsaasti. Muistelisin uran lähteneen persuista -kokoomukseen ja jatkosta en sitten tiedä/muista enempää. Lienee nyt RKP:n kunnanvaltuuston jäsen:) Ehkä?

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Tuo Louekosken blogin otsikko "Hyökkäys ruotsin kieltä vastaan on hyökkäys ihmisyyttä vastaan", on kyllä uskomaton. Hänen mielestään ruotsin kielen ylimitoitettua asemaa Suomessa ja pakkoruotsia ei siis saisi kritisoida, johan on erikoista.

Kummallista että jotkut suomenkieliset vielä pakkoruotsia haluavat puolustaa, no joillakin on varmaan joku erityinen suhde ruotsin kieleen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Louekoskelta tuo otsikko oli kyllä suorastaan hävytön ja sillä eivät nuo kielisoturipakottajat gloriaa itselleen kerää. Olisi hänenkin taas hyvä lukea Ahvenanmaan tiukkaa kielipolitiikkaa ja verrata sitä väestömäärien lukuihin... /.. Puolustus ei ole edes se, että on mahdollisuus päättää itse omista asioistaan.... Kysyykö joku Louekosken peukuttajakaan Ahvenanmaan "ihmisyyden" perään?? Olisi kyllä aihetta... /.. Miksi muuten meillä ei anneta suosiolla samaa mahdollisuutta? Siellä enemmistö määrää tahdin ja minusta se on ihan oikeus ja kohtuus. Tosin siellä on jo liiankin tiukka kielipolitiikka. Me ei kielettäisi ruotsinkielisiä kouluja ym. Siitä olen ihan varma.

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Joo ei tunnu suomenkieliset peukuttajat lainkaan kyseenalaistavan Ahvenanmaan touhuja, jossa suomen kieli on lähes pannassa. Se ei olekkaan siellä rikkaus, vaan paha asia.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Sehän tässä huvittavaa onkin ja kaiken lisäksi täysin kaksinaamaista. Tässä on vain kysymys kielestä ja nimenomaan oikeasta kielestä:)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Sata kertaa suurempi suomenkielinen väestö mannermaalta voisi hyvin musertaa Ahvenanmaan ruotsinkielen ja kulttuurin miten haluaa. Suomen kieli on siis uhka ahvenanmaalaisille. Uhka, joka onneksi ei ole toteutunut.

Tilanne on analoginen Suomen Suuriruhtinaanmaan suhteessa venäjän kieleen. Sekään ei milloinkaan murskannut ruotsinkielen asemaa Suuriruhtinaanmaalla, mutta se johtui vain siitä, että niin ei keisari ollut päättänyt menetellä. Kun moista päätöstä alettiin sorvailla ja toteuttaa sortokausien muodossa, aika oli jo ajanut ohi Venäjän Keisarikunnasta.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #130

Minulla ei ole mitään ruotsin kieltä vastaan. Mieluummin päinvastoin.

Kuitenkin, kielialueet ja enemmistöt / vähemmistöt ovatg aina vaihtuneet.
Helsingissä esim. pieni vähemmistö puhui suomea vielä 1800-lopulla.

Taisi olla jotain 10 %.

Onko se niin paha asia että asiat menevät "omalla tahdillaan"?
Miksi pitää kiinni jostain vanhoista rakenteista?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #130

Tietysti voisi, mutta kellä siihen olisi ollut mitään intressejä edes tehdä niin? Suomalaiset ovat kilttiä kansaa... Eihän ruotsia ole "suojelemassa" kuin vain yli 9-miljoonaa ruotsalaista. Tuskin siitä kukaan huolta kantaa?

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#56

Kiinan opiskelussa kannattaa painottaa nimenomaan niitä merkkejä, sillä edes kiinalaiset eivät ymmärrä kaikki toistensa puhekieltä, koska murteet ja iso, vuorten halkoma maa.

Lähinnä halusin vain sanoa sitä, että kun sitä aikaa koulunpenkillä kuitenkin on rajoitetusti, niin kannattaisi panostaa ehkä johonkin sellaiseen, josta olisi hyötyä Pohjoismaiden ulkopuolellakin.

Joku virkamiesruotsi on aivan keinotekoinen vaatimus nykymaailmassa, kun Suomessa sinkoilee ties minkä kaikkien kielien tulkkeja edestakaisin ja tulkkaus on ISO BISNES. Ruotsivaade tämän kaiken keskellä tekee elämisestä Suomessa vain entistä kalliimpaa.

Mutta ai niin, raha tulee seinästä ja yes we can! (siteeraan Jutta Urpilaista)

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#94

Koodarilta timangi komentti! (peukutan)

Ja long live Linux! Aivan mahtavaa, että suomalainen on luonut tämän!

Käyttäjän JaakkoSalmenius1 kuva
Jaakko Salmenius

Joo Linux on mahtava ja maailman yleisin käyttis. Niin ja sen on tehnyt suomenruotsalainen.

Viljo Asikainen

Täällä joku paheksui kun puhuin kirveestä puun juurella. Olennaista on kuitenkin se kenen toimesta se kirves siellä on. Suomenkieliset eivät sitä ole sinne panneet. Se on luiskahtanut huolimattomasti käsitellystä ruotsalaisten omasta kalupakista.

Toisen kotimaisen kielen pakollisuutta ylioppilaskirjoituksiin esitti RKP hallitusohjelmaneuvotteluissa. Sen päätöksen että asia hallitusohjelmaan tuli teki Antti Rinne. Hän on hankkeen isä. Syyllisyys kauppahinnan kohtuuttomuudesta ei lankea ensisijaisesti sen päälle joka kohtuutonta hintaa pyytää, vaan sen päälle joka tuon hinnan suostuu maksamaan. Hyväksyjälle, Antti Rinteelle, lankesi vastuu maininnasta hallitusohjelmassa ja sen vaatijalle, RKP:lle, tuli sikäli suurta vahinkoa että se tuli kohtuutonta ylimielisyyttään pudottaneeksi kirveen puun juurelle.

Pakollisuus ylioppilaskirjoituksissa ei olisi ollut mikään RKP:n kynnyskysymys hallitukseen tulolle. Se olisi kyllä tullut vaikka asia olisi evättykin. Kuitenkin Rinne pakollisuuden hyväksyi. Siitä ei riippunut hallituksen toteutuminen vaan Rinteellä oli muita syitä.

Muistamme vielä miten SDP taloudellisessa ahdingossa möi pois uuden ja hienon työväenliikkeen historiallisella paikalla sijainneen Siltasaaren puoluetalonsa. Ei talousahdinko ole siitä mihinkään helpottunut.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Mistä löytyy näin tarkkaa tietoa siitä, kuka ehdotti ja mitä hallitusneuvotteluiden edetessä? Löytyykö sieltä myös tieto, kuka ja miksi valitsi RKP:n mukaan hallitukseen?

SDP:n avaus hallituksen muodostamisen keskusteluihin oli kyllä outo, se kuuluisa ns. kysymyspatteristo puolueille sisälsi kysymyksen, miten edistäisitte kotimaisten kielten asemaa? Mikä kysymys se on, miten se liittyy SDP:n äänestäjäkunnan tärkeimpiin huolenaiheisiin ja etuihin? Tuossa vaiheessa ei virallisesti pitänyt olla hallituskumppaneita vielä valittuna, mutta niin outo se kysymys oli, että se enteili että jo silloin oli olemassa vakaita aikomuksia tehdä jotain kielipoliittisia muutoksia. No nyt se on nähty, mitä ne muutokset ovat. Mutta tarina kulkee oudossa järjestyksessä, ensin SDP haluaa kehittää eli muuttaa kielipolitiikkaa, ja vasta sen jälkeen virallisen tiedon mukaan RKP ehdotti ruotsin pakollisuutta yo-kirjoituksiin. Mitähän tästä tarinasta uskoisi? Hieman epäilyttää että julkisuudessa on esitetty näytelmä, joka perustuu jo aiemmin salonkien hämärässä tehtyihin kultaisiin kädenpuristuksiin.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Se että Rinne halusi ja otti RKP:n hallitukseen johtuu siitä että hallituksella on riittävän suuri kannatus eduskunnassa.
Rinne voi aina pelata sillä että jos yksi, Vasemmistoliitto tai RKP ei jotain hyväksy niin siitä huolimatta hallituksella on enemmistön tuki. 100 tai 107. Nuo kaksi tuskin koskaan ovat eri mieltä muiden kanssa samasta asiasta?

Näytelmä lienee jonkin sortin kopio Sipilän lentomatkasta Naantaliin?

Viljo Asikainen

Luultavasti olet oikeilla jäljillä. Nyt käynnistetty hanke Suomen entistä suuremmasta ruotsinkielistämisestä perustuu jo aikaisemmin salonkien hämärissä tehtyihin kultaisiin kädenpuristuksiin. Kättä eivät ole kuitenkaan salongissa puristaneet Anna-Maja Henriksson ja Antti Rinne.

He kumpikin ovat vain saaneet RKP:n ja SDP:n puheenjohtajina toimintaohjeensa ylemmiltään. Henriksson RKP:tta ohjaavalta Konstsamfundetilta, ruotsalaisen rahan kattojärjestöltä, jonka sääntöjenkin mukaisena ja viime kädessä ainoana tarkoituksena on ruotsinkielisyyden edistäminen Suomessa. Ja Rinne SDP:tta Konstsamfundetin toimeksiannosta ohjailevalta taholta, jonka sinnikäs asiamies on Martti Ahtisaari, antaumuksellisesti maata voimatoimin - kuten hän eräässä takavuosien haastattelussa mainitsi - ruotsinkielistävä karjalais-savolainen aina eteensä katsonut etevä verkottuja. SDP:n uskollinen klienttisuhde Konstsamfundetiin ratkaisee myös puolueen suuria käytännön ongelmia.

Mutta, mutta, entä Suomen kansa ja sen nousevan nuorison mahdollisuus ilman resurssit syövää marginaalista paikalliskieltä pakkoruotsia opiskella suuria maailmankieliä elävästi ja aidosti eurooppalaistuakseen muutenkin kuin vain pelkän EU:n byrokratian kautta?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #145

Vielä joskus tulevaisuudessa, tullaan historiassa kovin sanoin arvostelemaan tätä nykyistä kielipolitiikan alennustilaa, jossa koko Suomi pakotettiin alistumaan kahden pienen kielen loukkoon..../...Loukkoon, jossa ei ollut opiskelijoilla vapautta valita itselle tärkeämpää ja tarvitsemaansa vierasta kieltä. Ajanhukkaa perusteltiin vähemmistön tasa-arvolla ja oikeudella saada kaikilta palvelua omalla kielellään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset