Ion Mittler Politiikassa ei ole kovin hyödyllistä olla oikeassa, jos kaikki muut ovat väärässä, koska sitten valta on heillä.

Tapaus Sisco: tämän takia tarvitsemme sääntö-Suomea

Aina silloin tällöin oikeiston suunnalta valitetaan, että sääntelyä ja sääntöjä pitäisi purkaa, koska ne ovat este liiketoiminnan harjoittamiselle. Rakennusyhtiö Sisco Oyj:n toilailut ovat tuore muistutus siitä, miksi liiketoiminnan harjoittamista täytyy ohjailla säännöillä ja rajoituksilla, ja mahdollisimman tarkoilla sellaisilla, jotta keplottelijat joutuisivat mahdollisimman tarkasti vastuuseen ja maksumiehiksi teoistaan.

Tässä tapauksessa maksumiehen rooli tuntuu olevan hieman epäselvää, joten tarvitsemme varmaankin lisää sääntöjä, jotta vastaava ei toistu -- tai jos toistuu, niin saadaan oikeat tahot maksamaan kulut, ja niiden päälle vielä reilut vahingonkorvaukset asukkaille ajasta jolloin asunto ei ollut täysin valmis ja  käyttökuntoinen.

Sen verran tunnen sääntö-Suomea, ja sen puutteita, että tämän tarinan päätteeksi yksikään vahinkoa kärsineistä asukkaista ei tule saamaan penniäkään vahingonkorvausta siitä, että he joutuivat osalliseksi tähän mielipahaan ja kärsimykseen. Rautaisempaa otetta lakeihin ja sääntökirjoihin.

https://yle.fi/uutiset/3-10918983

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/12/ei-kiinnosta-vttuakaan-missa-ka...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Taitaa vika olla jossain muussa kuin sääntöjen vähäisyydessä, jos rakennustyömaalla tuollaista jälkeä syntyy. Mahdollisesti sääntöjen noudattamisessa on puutteita.

Muutos sellaisessa säännössä jota ei noudata, ei muuta mitään. Se voi mahdollisesti teettää lisätöitä sellaisilla, jotka noudattavat, jolloin sääntöjä noudattamattoman kilpailuasema paranee entisestään.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Jos säännöt ovat kunnossa, mukaanlukien riittävä valvonta ja määritellyt seuraamukset, ei pääse syntymään tilannetta että tuhansia asuntoja rakennetaan kelvottomalla laadulla (puutteellinen valvonta), vastuussa oleva yhtiö ei vastaa yhteydenottoihin (saman tien poliisi paikalle jos näin on), ja lopulta vielä on epäselvyyttä siitä, kuka maksaa kulut, saati sitten vahingonkorvausta mielipahaa ja epämukavuutta kärsineille (puutteellinen säännöstö).

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Näkisin, että säännöt ovat kunnossa - jopa ylikunnossa. Motivaatio noudattaa sääntöjä, noudattamisen valvonta ja seuraamukset eivät ole kaikilta osin kunnossa. Liikenteessä on osittain sama tilanne: rattijuopumusrajan kiristäminen 0.05:een ei poista rattijuoppoja, 40 km/h rajoituksen alentaminen 30:een ei poista holtittomia kaahauksia jne.. Sääntöjen tiukennukset siis kohdistuvat ensisijaisesti toimijoihin, jotka eivät alunperinkään aiheuta ongelmia.

Sääntöjen kiristämisen sijasta tulisikin ensin varmistaa, että toimijalla on tahtotila toimia asiakkaan parhaaksi, eli suomeksi sanottuna tehdä työnsä niin hyvin kuin osaa. Jos asiakas ei edes tiedä kuka työn on tehnyt, silloin tuon varmistaminen etukäteen on melko hankalaa - jälkikäteen se kyllä onnistuu, tosin silloin on jo liian myöhäistä.

Pitäisi siis noudattaa edes nykyisiä sääntöjä, sekä valvoa niiden noudattamista ja määrätä rikkomisesta seuraamus joka on suurempi kuin saatu ylimääräinen taloudellisen hyöty. Valvonnassa kyllä tulevat rajat vastaan hyvin nopeasti: kukaan ei voi jatkuvasti seurata kaikkea, mitä joku toinen tekee. Silloin valvojia pitäisi olla lähes yhtä paljon kuin tekijöitäkin.

Käyttäjän vekotin kuva
Kyuu Eturautti

Komppaan tätä. Suomessa malli tuntuu olevan että tehdään lisää sääntöjä ja samalla vähennetään valvontaa. Se on aivan sama mitä lakikirjassa lukee teoriassa jos arjen todellisuudessa sillä ei ole väliä.

On toki helppoa populismia huutaa että lisää lakeja ja lisää byrokratiaa, mutta ratkaisu ongelmiin tulee vasta kun ne toimivat tosielämässä. Ja niin se tuppaa olemaan että yksinkertaisemmat, kansantajuiset lait toimivat paremmin, koska silloin koko yhteiskunta osaa myös valvoa ja vaatia, niin tavan tallaajat kuin poliisit kuin virkailijatkin.

Osa tätä keskustelua tämän rakennushuijarin ympärillä muistuttaa klassista "kielletään laittomat rikokset" keskustelua vuosien takaa.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Taitaa olla urani ensimmäinen blogi "karusellissa".

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kyllä asunnon ostajan ja varaajan pitää ennen kauppaa tarkistaa, mitä todella on tarjolla. Puheet ja tuttavien vakuuttelut on syytä laittaa oman arvoonsa. Parhaiten kohteen hinta/laatusuhteen voi varmentaa palkkaamalla rakennusalan asiantuntija tarkistamaan todellinen tilanne. Se maksaa paljon vähemmän kuin käytännössä sokkona tehty kauppa.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Uudiskohteita markkinoidaan jopa siinä vaiheessa kun kaivinkone ei ole iskenyt kertaakaan maaperään, joten tulossa olevan kohteen kaakelien saumojen laatua on mahdotonta tutkia siinä vaiheessa. Vuosien saatossa havaittavasta tulevaisuuden homeongelmasta puhumattakaan.

Aika outo tuo koko kaakeli-hässäkkä, miten kaakelien saumat pystyy mokaamaan sillä tavalla? Mitä vehnäjauhoa sinne on oikein tungettu kaakeleiden väliin?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Missään tapauksessa ei pidä sijoittaa mitään uutuuskohteeseen ennen kuin tarkat piirustukset ja rakantamisohjeet ovat tiedossa. Tieto pitää olla myös siitä, kuka on todellinen rakantaja eli se viimeinen alihankkija, joka työn tekee. Vain siten voi varmistaa, kuka vbastaa mahdollisista virheitä tai sitten pitää olla selvä dogumentti siitä, että pääurakoitsija vastaa virheistä, eikä tarvittavista korjkauksista tule ostajalle lisäkustannuksia. Tässä pitää olla myös aikaraja, johon mennessä virheet on korjattava. Aikarajan jälkeen, jos korjaukset on tekemättä, pitää ostajalla olla oikeus teettää korjaukset pääurakoitsijan laskuun.

Kaikkein varminta on, ettei keskeneräistä kohdetta osta. Valmis asunto on aina ennen ostoa tarkistettavissa. Se voi olla vähän kalliimpi, mutta toisalta ei tule ikäviä yllätyksiä.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #34

Jos ostaa vasta kun kerrostalo tai rivitalo on valmis, siinä vaiheessa kaikki parhaat asunnot on jo myyty, ja käteen jää huonoin sijainti huonoimmilla pihoilla tai näköaloilla. Sivilisaatio voisi kehittyä sille tasolle, että ihminen voi ostaa itselleen asunnon uudistuotannosta ja luottaa siihen että saa sitä mitä tilaa, ja yhteiskunta siivoaa markkinoilta pois sellaiset toimijat jotka eivät toimita mitä tilataan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Rakentamisessa on mukana aina rahoittajatkin.

Britanniassa rahoittajien luottamat yksityiset surveyorit valvovat omalla korvausvastuullaan sekä uuden rakentamista, että asuntokapassa käytettyjen talojen kuntoa ja vakuusarvoa.

Homma toimii Britanniassa hyvin yksityisin valvonnoin, mutta Suomessa kattava laaja julkinen rakennusvalvonta näyttää olevan pelkkä vitsi - jos edes sitäkään. Suomessa on lisäksi kuntokartoittajia vanhoille taloille, mutta melkoista pelleilyä ilman mitään vastuuta on arvioinnista on sekin.

Monilla paikkakunnilla liki kaikki eivät niin vanhatkaan julkiset rakennukset ovat sisäilmaongelmineen purkukuntoisia.

Eiköhän Suomessa jo lainsäädäntää ja pykäläviidakkoa löydy raketamisessa riittävästi. Rakennusteollisuuden mukaan uuden asumuksen hinnassa on veroa n. 50 %. Rakentamisen verorahoilla ei ole saatu edes valvontaa asianmukaiseksi.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Kaikkihan muistavat Kensingtonin.Ei oikein vakuuta.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Mielenkiintoinen pointti tuo Britannian malli. Lukuunottamatta Grenfell Towerin tulipaloa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Toimii nykyisin hyvin uutta rakennettaessa ja talojen vakuusarvoja arvioitaessa.

Vanhat slummiintuneet vuokrakerrostalot ovat varmasti riskikeskittymiä missä tahansa maailmalla. Näitä slummiutuneita vuokrakerrostaloja monimuotoisuuksineen Euroopasta löytyy läjäpäin.

Avauksen Siscon tapauksessakin valvonta ilmeisimmin petti pahasti. Valvonnalla tulisi olla rahallinen vastuu vaikka vakuutuksin ostettuna, mutta vastuu joka tapauksessa tavalla tai toisella.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #12

Uutinen kertoo että kunnan tarkastajia "painostettiin" (miten?), mutta ei mainita, taipuivatko nämä painostukseen (ja miksi), eli katsoivatko vaatimuksia läpi sormien. Jos katsoivat, jonkun sortin virkarikos on ehkä tehty sielläkin taholla.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #13

Ja tämä yli puoli vuosisataa takaperin mahdollisimman halvalla ja huonosti rakennetun kunnallisen vuokratalorumiluksen kohtaloko määrittää mielestäsi koko maan rakennusvalvonnan nykyistä tilaa ?

Siscohan on uudistuotannon rakentaja, joka on rakentanut pääkaupunkiseudulle viime vuosina muutamia tuhansia koteja ja ilmeisesti tässä ko. tapauksessa huonolla valvonnalla ja työnlaadulla.

Valvonnalla pitää olla vastuu. Brittien systeemi on hyvä, jolloin rahoittavat pankit huolehtivat tällöin valvonnan riittävyydestä vaatimuksineen. Valvonnan ja arvioinnit toteuttavat valantehneet rautaiset ammattilaiset rakennusinsinöörit, jotka pankit ja vakuutusyhtiöt valikoivat hyvin tarkoin. Liiallisten virheiden jälkeen näiden ura alalla on automaattisesti loppu vastuuvakuutusten puuttuessa.

Suomessa näin ei ole, vaan on tuudittauduttu tyvässä uskossa kunnallisen rakennusvalvonnan kaikkivoipaisuuteen, joka on virhe.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #14

Ehdinkin jo ihmetellä, kuka suostuu tarkastamaan taloja siten että vastuu virheistä on tarkastajalla. Rahoittajat tai vakuuttajat, luonnollisesti.

"Grenfell Towerin viimeisessä peruskorjauksissa urakoitsijoita kehotettiin etsimään halvempia ja siten paloturvattomampia julkisivumateriaaleja kuin mitä alun perin ehdotettiin.

Alun perin oli määrä käyttää sinkki-alumiinilevyjä. Ne vaihdettiin kuitenkin alumiini-muovikomposiittiin, koska siten säästettiin 300 000 puntaa ja voitiin valita värejä vapaammin."

Halvalla saatiin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #15

"Ehdinkin jo ihmetellä, kuka suostuu tarkastamaan taloja siten että vastuu virheistä on tarkastajalla. Rahoittajat tai vakuuttajat, luonnollisesti."

Ei tarkastaja ole vastuussa rakennusvirheistä, vaan oman valvontansa ja tarkastustyönsä uskottavuudesta ja luotettavuudesta mustaa valkoisella - ei muusta.

Jostakin ihmeen syystä lukkiudut ja kytket yhteen kaksi aivan eri asiaa. Siscon, uudisrakentamisen ongelmia eräissä sen kohteissa ja vanhan jo alunperin sutena ollessa rakennetun kunnallisen vuokrakerrostalon myöhemmät kohtalot Lontoossa ?
Grenfell Tower susisekunda rakennettiin julkisin varoin v. 1968 Labourin oltua tuolloin tukevasti vallankahvassa jo vuosien ajan. Labourin tarkoituksena oli tarjota halpaa vuokra-asumista eräällä Lontoon parhaimmista ja arvostetuimmista alueista seurauksista sen kummemmin piittaamatta.

No olkoot tämä tässä - Suomessa rakennetaan laatua kaikkivoipaisen ja erehtymättömän kunnallisen rakennustarkastuksen valvonnassa, kuten esille ottamasi tapauskin näyttään tässäkin todentavan.

PS. Luulisi kai sitä pankeilla olevan intressejä siitä, mitä lainarahoilla saadaan lopulta aikaan. Suomessa tämä on häivytetty mukavasti varsinkin pääkaupunkiseudulla ns. rakennusaikaisin yhtiölainoin, jolloin vastuuta siirretään paperilla asunnon ostajalle jättimäisin rahoitusvastikkein. Siinä sitä sitten velan kanssa harmitellaan, jos on ostettu sutta ja sekundaa unelmien sijaan.

Uusien säännöstöjen ja entisen päälle lisätyn byrokratian uskotaan sitten naiivisti ratkaisevan kaikki ongelmat ?

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #29

Byrokratian lisääminen ei ole maaginen ihmelääke. Siinä olevien ongelmien korjaaminen on myös tärkeää.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #31
Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #42
Käyttäjän Blackjack kuva
Jaakko Mäki Vastaus kommenttiin #29

Jos nyt sitten takerrutaan hiukan tuohon yhteen esimerkkiin..

Kyllä, grenfell rakennettiin labourin ollessa vallassa ja se olikin melko innovatiivinen ja tukeva rakennus mutta siinä vaiheessa kun sen totaalisen tuhopalon aiheuttanut käsittämätön julkisivuremontti tehtiin niin nehän olivat olleet jo pari vuotta oppositiossa.
Siis oikeasti, kuka *&€#+! antaa laittaa muovikomposiittia sellaiseen paikkaan mihin rakennustarkastaja suosittelee metallilevyä paloturvallisuussyistä?

Eipä ole ensimmäinen kerta kun vasemmistoa syytetään oikeistohallituksen toimista.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #47

Vai oli Grenfell innovatiivinen ja tukeva rakennus rakennettuna v. 1967 ?

Uskossa on näköjään unelmineen hyvä elää.

Kannattaisi varmasti perehtyä asiaan paremmin.

Tämä ketju kai koski Siscoa, josta MOT:n uutisointi on taas kerran omituista, eikä perusteisiin menevää tutkivaa journalismia.

Kuka repi kuvan kylppärin seinästä laatat irti ?

Ei ainakaan rakennuttajan edustaja, vaan todennäköisesti utelias asukas omassa tyhmyydessään.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #14

Minäkin ihmettelin lehdissä mainittua rakennusvalvontayksikön lepsua toimintaa, jos leimat lyödään papereihin ennen työn valmistumista. Vai käsitinkö jotain väärin? Sääntöjä meillä taitaa olla usein liikaakin, mutta rakennusvalvonnassa tämä on yksi tärkein arvo kuluttajan suojelussa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Just niin, kyllä sääntöjen ja lakien rikkominen pitäisi oikein lailla kieltää! :)

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Usein kielletäänkin, mutta kun lakia rikotaan, missä rangaistukset ja korvaukset? On lakeja joille sellaisia ei ole määritelty lainkaan, eikä sellaisia sitten myöskään tule.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei rehellista liiketoimintaa turhan päiten rajoittavia tai vaikeuttavia sääntöjä tarvita eikä niitä ole syytä tehdäkään.

Laissa on selvät yleiset pykälät sopimusvastuista ja kauppakaaressa kaupankäyntiin liittyvistä vastuista.

Voitko mainita esimerkkejä niistä "oikeiston" vastustamista säännöistä?

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Eipä oikeisto niitä yleensä mainitse tarkemmin, vaan antavat lausuntoja että sääntöjä pitäisi yleisemmin vain purkaa. Blogien kommenteissa (ja ehkä jopa uutisissakin) jotkut ovat valitelleet, että Kokoomus on kiivaasti vastustanut harmaan talouden tehokkaampia valvontakeinoja. Jotain muitakin vähän samansuuntaisia nimenomaan Kokoomuksen kannanottoja on kritisoitu.

Olettamus siitä, että liiketoiminta on lähtökohtaisesti ja todennäköisesti rehellistä, on naiivi, kun yllämainituissa tapauksissa näyttää siltä, että edes poliittiset puolueet eivät ole lähtökohtaisesti rehellisin aikein liikkeellä, vaan puolustavat myös epärehellisiä toimijoita epäsuorasti, vastustamalla keinoja joilla harmaata taloutta saataisiin tehokkaammin kuriin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tämähän ei nyt liity suoranaisesti harmaaseen talouteen.

Suomen laki määrää toimittajavastuut ja kauppasopimuksessa sopijaosapuolet sopivat siitä mitä on tilattu ja mitkä ovat yhteisesti sovitut laatukriteerit.

Siinä on niin tiukkaa säädöstä ettei tiukemmaksi enää voi mennä ja voit olla varma siitä, että nimenomaan porvaripuolella halutaan lakia noudatettaman.

Mitä säädöksiä kaipaat lisäksi?

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #18

Tässä Siscon tapauksessa joku asia on pettänyt pahasti. Ensinnäkin kaipaisin aktiivisempaa otetta yhteiskunnalta, että kun havaitaan jopa kunnan taholla asti, että tuhansien asuntojen vastuullinen rakennuttaja ei vastaa yhteydenottoihin laatuongelmista, saman tien poliisi perään. Tämä on juuri tätä, että jos joku huijaa tai varastaa jotain, niin syytön osapuoli on ongelmissa kuukausia ennen kuin yhteiskunta reagoi asiaan ja tilanne korjataan. Vaikka lakeja sinänsä on, niin reaktioajat ovat pitkiä.

Miksi nimenomaan porvarit haluaisivat tiukkoja säädöksiä, jotka koskevat heidän yrityksiään?

Jarkko Mynttinen

Lait ovat sinänsä ihan kunnossa, mitä tulee vapaaseen vaihdantaan ja oikeusvarmuuteen mm. asunto- ja remonttikaupoissa. Sen sijaan esimerkiksi kuluttajaviranomaisilta ja tuomioistuimilta toivoisin tiukempaa otetta. Kuluttajariitalautakunnan (KRIL) suosituspäätökset ovat useinmiten nahkapäätöksiä, joissa elinkeinoharjoittaja on lähes poikkeuksetta paremmassa asemassa kuin kuluttaja. Välillä antavat sitten kuluttajallekin myönteisen päätöksen ("malliratkaisu"), josta uutisoidaan näyttävästi, että voivat perustella oman olemassaolonsa oikeutusta. "Yksi tuhannesta" suosituspäätöksestä on kuluttajalle myönteinen ja loput menee näiden rötösfirmojen eduksi. Lakien sijaan kaipaisin sen sijaan ryhtiliikettä lainkäyttöviranomaisilta saattaa nämä "rötöstelijät" vastuuseen toiminnastaan, lait kyllä sen mahdollistaa jo nyt varsin hyvin.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #20

Kuluttajariitalautannalla kestää 1 - 2 vuotta tehdä päätös asiassa. Jos yritys ei noudata päätöstä, lautakunta odottelee vielä jopa vuoden ennen kuin se kuuluisa ainoa sanktio toteutetaan, eli lisääminen kuluttaja-lehden mustalle listalle. Voitin TA-Asumisoikeus Oy:n kuluttajariitalautakunnassa viime vuoden marraskuussa, vuoden kestäneen väännön jälkeen, mutta yritys ilmoitti heti että he eivät noudata päätöstä, jonka ilmoitin heti myös kuluttajariitalautakunnalle. Nyt on 9 kuukautta kulunut, eikä vieläkään ole tehty sitä lopullista tilanteen tarkistusta, jonka kautta tämä tapaus mainittaisiin mustalla listalla. Yritys on kyllä jo mustalla listalla, mutta muista syistä. Vajaat 2 vuotta on siis minun rahojani 600 EUR levännyt yrityksen tilillä, eikä loppua ole näkyvissä. Tämä on juuri sitä yhteiskunnan hitautta ja saamattomuutta hoitaa ongelmia.

Jarkko Mynttinen Vastaus kommenttiin #24

Tyypillinen esimerkki asunto- ja remonttiriidoissa. "Papereista" kun lukee ja kun kuuntelee viranomaisia ja muita "asiantuntijoita", niin tilanne vaikuttaa paljon ruusuisemmalta. "Kokemusasiantuntijana" tuhansien suomalaisten joukossa tiedät kuitenkin miten todellisuus ja teoria eivät tässä asiassa oikein täsmää. Tuosta "voitostasi" ei voi kuin onnitella. Sitten jos ja kun vastapuoli ei noudata kuluttajariitalautakunnan suosituspäätöstä, niin odottelet vielä toisen 1-2 vuotta kun nostat kanteen, jonka menestymismahdollisuuksista ei kukaan osaa sanoa mitään muuta varmaa kuin, että 600 euron saatavastasi tulee oikeudenkäyntikuluineen hävinneen osapuolen maksettavaksi helpostikin 10 000 euroa ja ylikin asianajajien työmäärään/palkkioiden mukaan. Että sellainen kuluttajan oikeusturva on asunto- ja remonttikaupoissa käytännössä - 600 euron riidasta tulee 10 000 euron maksut hävinneelle.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

Ainut joka on pettänyt on vastuussa olevat tekijät. Jos taas tekijöiden motiivi on ollut petos, ei sitä saada säännöillä ja valvonnalla kuriin. Odotellaan nyt varsinaisen oikeusistuimen päätöksiä, koska niitä on luvassa.
Ei kai nyt kyse liene varsinaisesti Porvari, vasemmistoakselista. Kyllä petoksen tekijät kahlaa ihan muissa ympyröissä.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Tässä tapauksessa en näe suoranaisesti vasemmisto vs. oikeisto asetelmaa. Mutta laajemmin ja vähän eri asioita katsoen, harmaan talouden vastaisia toimia ehdotetaan aktiivisemmin vasemmistosta, ja sellaisten käyttöönottoa jarrutetaan eniten oikeiston taholla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Harmaa taloushan tarkoittaa pelkästään sitä, että työtä teetetään ilman kuittia ja verojen maksua. Siihen voi tietysti sisältyä myös huonolaatuisuutta tai normeista piittaamattomuutta, mutta ei välttämättä, eivätkä tällaiset seikat ole harmaan talouden luonnehtijoita.

On selvää, että vasemmistolle yhteiskunnan ote ihmisistä ja heidän toiminnastaan on sydäntä lähempänä kuin "ei-vasemmistolle", Kyse on kuitenkin siitä millaisessa maailmassa haluamme elää. Sellaisessa, jossa valtio isovelimäisesti valvoo pilkun tarkkuudella kaikkea amahdollista vai sellaista, jossa yksilöllä on oikeus harjoittaa erilaisia spontaanejakin aktiviteetteja ilman erityisen luvan kysymistä aina erikseen.

Jos naapuri tarjoaa koulupojalle vaikkapa nurmikon leikkuu-urakan kahdellakympillä, niin se on harmaata taloutta, mutta eikö ole suotavaa, että jossain menee kohtuuden raja valvonnassa ja siinä mikä on sallittua tai kiellettyä?

Ravintolapäivätkin otettiin käyttöön Suomessa tietynlaisina sääntövaltion hengitysaukkoina. Silloin voi jokainen perustaa ilman luvan hakemista oman pinen "ravintolansa" ja myydä vapaasti itse kokkaamiaan sapuskoja. Vastaavasti on ymmärrettävää, että taloaan maalaava kesämökkiläinen voi turvautua ystävälliseen naapuriapuun omassa pienessä projektissaan ja hyvää hyvyyttään tuikata muutaman kympin vaivan palkaksi tai ostaa pari mäyräkoiraa auttajalle saunajuomaksi.

Ei se harmaa talous niin hirmuista ole kuin sille annetaan leima. Loppujen lopuksihan tavoitteena pitäisi olla, että ihmiset elävät ihmisarvoista elämää ja tulevat toimeen riittävän hyvin. Ei se, että valtion määräyksiä noudatetaan tuskalla ja kivulla.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #30

Se on valitettavaa että verottaja on kiinnostunut teinipojan tienaamasta pimeästä satasesta, kun resursseille olisi käyttöä isojen kalojen nappaamiseen rakennustyömailla, ravintoloissa ja maataloudessa.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Paras sääntö tähän on olla ostamatta uusia taloja.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Vanhat talot ne vasta home- ja asbestipommeja ovatkin.

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Tälläkään perheellä ei olisi mitään hätää, jos olisivat asuneet vuokralla. Vuokrafirma taas omistaa eväät tarkistaa tilaukset ajoissa, ja riidellä ne kunnolla.

Miksi ihmisten on pakko ostaa asunto? Se on se kysymys.

Säästö omassa asumisessa voi olla yli 1500 euroa kuussa, ja se on täysin verovapaa hyöty. Mistään muusta sijoituksesta et saa saman suuruusluokan hyötyä verovapaasti. Ennen oli asuntotulovero tätä varten vuokra-asumista tasapainottamaan verollisesti, mutta se on poistettu. Et voi omistaa samalla rahamäärällä Kojamon osakkeita, ja maksaa osingoilla vuokraasi asuen Kojamon asunnossa, koska osinkoverot, yhteisöverot, palkkatuloverot, vuokratuloverot yms. - yhdessä asumistuen korottaman vuokran kanssa - tuhoavat koko idean järkevyyden.

Vuokrassahan on voiton osuudelta 30% pääomatulovero. Mutta et voi vähentää vuokraa palkastasi, joten 1500 euron vuokraa ja 100e vastiketta maksavat saavat samoista tuloista yhtä paljon nettoa, vaikka toisen vuokra sisältää hurjan määrän veroja.

Tämä veroetu yhdistettynä nollakorkoihin on asuntokuplan takana, kuten myös kaavoituksen rakentamisen rajoitteet. Paikalle ilmestyvät rakennuskeinottelijat ovat sitten myös yksi oire.

Myös leasing-autojen ALV tulee poistaa samasta syystä.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Kiitos havainnollisesta näkökulmasta. Tuota täytyy laskea auki vielä tarkemmin ja selkeämminkin, ei olisi haitaksi vaikka kirjoittaisit blogin aiheesta omistusasumiseen vs. vuokra-asuniseen kohdistuvat verot.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Miten luotettavana asiantuntijana voimme sitten pitää Yle:ta rakentamisasioissa? Olemme kuulleet vain joitakin valittuja haastateltuja. Muistuu aina mieleen juttu "Tuppeen sahatusta haapalaudasta".

Tuosta Kuluttajariitalautakunnan (ent. Kuluttajavalituslautakunta) toiminnasta voisin tietysti kertoa, koska olin varajäsenenä 1999 - 2007 välisen ajan. Ratkaisut perustuvat siihen mitä lautakunnalle esitetään. Pitkä käsittelyaika johtuu siitä, että esittelijöitä on vähän ja juttujen esilletulo kestää. Kun asia tulee lautakuntaan, niin käsittely kestää runsaan viikon. Sitä en muista, miten nopeasti päätös sitten julkaistaan.

Lautakunnalla ei ole asioissa mitään toimeenpanovaltaa, ainostaa suositus. Toimeenpano täytyy hakea käräjäoikeuden käsittelyn perusteella. Tämä näin lyhyesti ihan ulkomuistista. Täällä kommentoivilla juristeilla voi olla täydennettävää.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

On rakennettu hieno järjestelmä, jotta voidaan sanoa että meillä on kuluttajariitalautakunta, mutta vuosien käsittelyajat syövät suurimman osan ilosta kuluttajan kannalta.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Sama koskee myös oikeudenkäyntejä. Venyvät vuosiin, mutta toisaalta voi olla jomman kumman osapuolen hyöty, että todistajien muisti heikkenee. Ei sitä viiden vuoden kuluttua voi olla ihan varma miten asia meni.

Mitä tulee tuohon Kuluttajariitalautakuntaan, niin jäsenelle lähetettiin n. 1,5 viikkoa ennen käsittelyssä olevien asioiden paperit. Niitä oli n. 5 - 10 cm nippu. Kun oli päivätyössä, niihin tutustuminen tapahtui iltaisin.(Ei tietysti kannata työstä valittaa, kun sinne vapaaehtoisena oli mennyt). Joskus olisi halunnut kysyä lisäselvityksiä, mutta silloin asia olisi pitänyt pyytää pöydälle. Asioihin esittelijä, juristi, oli tehnyt päätösesityksen. Kerran muistan, että esittelijän kanta muutettiin täysin. Kerran asia meni täysistuntokäsittelyyn vaatimuksestani.

Tämä osasto käsitteli juuri rakentamispalveluja. Mm. hirsitalojen pystytykset ja ilmalämpöpumput olivat silloin runsaasti edustettuina. Tietysti myös pienet remontit ym. Yleensä niissä ei ollut kirjallista sopimusta.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #38

Vapaaehtoisena? Eikö siitä makseta minkäänlaista korvausta? Mitähän kustannuksia koko tuo järjestelmä yleensäkään aiheuttaa valtiolle?

Kerran eräs amerikkalainen patenttiasianajaja jutteli minulle, että siellä päin on ihan oma bisneksensä ostella halvalla patentteja jotka ovat vähän sinne päin suurten yritysten tuotteiden kanssa samantyylisiä, ja sitten haastetaan yritys oikeuteen oman patentin loukkaamisesta. Patenttikiistat ovat niin kalliita ja vuosia kestäviä, että yritykset helposti maksavat pari miljoonaa siitä hyvästä että riita sovitaan nopeasti ja riskittömästi osapuolten kannalta.

Sen lakimiehen juttuja kuunnellessa usko rehelliseen ja vapaaseen markkinatalouteen kärsi kyllä joitakin kolauksia.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #39

Kokouksesta sai komiteapalkkion. En muista sen suuruutta. Mutta jos asioihin perehtyi, niin siihen meni aikaa.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #40

Oliko mitään koulutusta tai muuta ohjeistusta, jonka tavoitteena olisi sen asian edistäminen, että lautakunnan tekemät päätökset olisivat mahdollisimman todennäköisesti samanlaisia kuin käräjäoikeuden päätös, jos asia päätyisi sinne asti?

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

#41
Esittelijä on juristi. Silloin kun olin vj., niin puheejohtaja oli OTT. Puheenjohtaja on vielä erityisesti kuluttaja-asioihin perehtynyt tai ao. toiminnan tunteva. Ensimmäisellä toimikaudella pj. oli väitellyt juuri rakennusvirheistä OTT. Lisäksi jäsenissä voi olla juristeja. Myös asiasta valittanut tai toimeksisaaja on voinut käyttää juristia valituksen tai vastineen teossa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Laittaisin lisää painoa erityisesti valvonnan parantamiseen. Jatkuva neutraali valvonta voisi korjata tai pysäyttää tuollaiset hankkeet ajoissa.

Tulee mieleen vanha tapaus pääkaupunkiseudulta, jossa valvoja näytti kokevan rakennusliikkeen edun suojelun päätehtäväkseen. Oleellista on siis se, että olisi virallinen tai ostajien palkkaama taho, joka olisi asiantunteva, ja joka pitäisi aina aidosti ostajien puolta. Tässä ongelmana on se, että valvojat joutuvat tulemaan jatkuvasti toimeen rakennusliikkeiden kanssa, mutta ostajia tulee ja menee. Usein "sisäpiiri" pääsee vaikuttamaan siihen, kuka töitä valvoo. Siksi rakennusliikkeiden intressien mukaan toimiminen voi olla valvojille tärkeää oman uran jatkon kannalta. Pitäisi pyrkiä rakentamispuolen ja valvontapuolen selvään erottamiseen toisistaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset