Globaalit agendat ja niiden filosofinen oikeutus
Brasiliasta kuoriutui nopeasti uusi Persu, aihe josta tehtaillaan blogeja puolesta ja vastaan liukuhihnalta. Paikoitellen riittää kun vain ilmoittaa olevansa puolesta tai vastaan, enempää ei tarvitse heittää bensaa liekkeihin kun jo roihuaa väittely.
Bolsonaron polttotalkoita puolustavat argumentit keskittyvät näkökulmaan Brasilian suvereniteetista omalla alueellaan. Mitä se muille kuuluu, mitä joku valtio tekee omalla alueellaan.
Niin, onko olemassa globaaleja agendoja, jotka koskevat koko maailmaa, ja mikä on niiden filosofinen oikeutus?
Uskonto on yksi vanhimpia globaaleja agendoja. Kristinusko päätti laajentua oma-aloitteisesti mahdollisimman kaikkialle, koska teologian mukaan kaikki ihmiset tarvitsevat sielunsa pelastusta, joka on saavutettavissa vain kristillisen uskon kautta. Siitä johdettiin imperatiivi, ns. lähetyskäsky, ulottaa uskon vaikutus kaikkialle maailmaan, valtioiden rajoista piittaamatta. Myös Koraanissa on lähetyskäsky, taistelkaa epäuskoisia vastaan kunnes voitatte, jota on noudatettu ajoittain samanlaisella tarmokkuudella.
Luonnonsuojelu on modernimpi globaali agenda, joka kelpaa maallistuneellekin väestölle. Mielikuva viimeisestä Dodosta, jonka kalastajat mätkivät hengiltä ymmärtämättä mitä tekivät, täytetyn Dodon lasittunut katse British Museumin lasivitriinissä, suuren yleisön tietoisuus jatkuvasti etenevästä ja peruuttamattomasta uniikkien eläinlajien ja kasvilajien sukupuutosta, nostatti globaalin aatteen luonnonsuojelun filosofiasta, jonka lähetyskäsky velvoittaa suojelemaan luontoa kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi myös Amazonissa, koska siellä on paljon lajeja joita ei ole missään muualla. Tavalliset ihmiset toisella puolella maailmaa alkoivat lahjoittaa rahaa Amazonin ja muiden sademetsien suojelemisen kuluihin.
Myös ihmisoikeuksista tuli globaali agenda ja lähetyskäsky, joka pyrkii suojelemaan kaikkia ihmisiä maailmassa, riippumatta siitä missä valtiossa he ovat. Agenda on ollut helppo allekirjoittaa oman julkisuuskuvan kiillottamiseksi, mutta myös helppo jättää noudattamatta. Kiina ei nykyään vaivaudu edes teeskentelemään kunnioittavansa ihmisoikeuksia, vaan sanoo suoraan ja kiertelemättä, että ne ovat länsimainen keksintö joka ei ole voimassa globaalisti. USA jatkaa teeskentelyä, mutta kidutukselle ja pitkälle listalle muita ihmisoikeuksien rikkomuksia on löytynyt poliittista tai sotilaallista käyttöä, joten mikä ettei, kun siitä on hyötyä.
Sitten tuli ilmastonmuutoksen globaali agenda, joka on vielä astetta perustellumpi poliittisesti kuin perinteisempi luonnonsuojelu, uskonto, tai edes ihmisoikeudet. Jos on totta että ilmaston lämpeneminen johtuu ihmisen tuottamista CO2-päästöistä, ja siitä tulee aiheutumaan meren pinnan nousun kautta dramaattisia ongelmia saarivaltioille ja rannikkovaltioille, sekä aavikoitumisen myötä alueille joiden lämpötila on tällä hetkellä rehevän kasvillisuuden sietokyvyn ylärajoilla, agenda on erittäin konkreettisesti poliittinen sekä globaali.
Usein kuulee sanottavan, että siinä missä lähimenneisyyden sodat on sodittu usein öljyn takia, tulevaisuuden sodat soditaan veden takia. Saa nähdä soditaanko kohta vielä ilmastonmuutoksenkin takia. Jos Bolsonaro ei olisi kääntänyt takkiaan, kuten nyt on jo tapahtumassa, ja olisi jatkanut poltteluaan ja rehvasteluaan, ei olisi poissuljettua että se valtionpäämies, jonka muu maailma eniten haluaa Etelä-Amerikassa pois valtaistuimelta, ei olisi kohta enää Nicolás Maduro.
Globaalit agendat ajavat päälle, ja käskevät tekemään kaikki kansat opetuslapsikseen, koska globaalit taloudelliset ja poliittiset intressit vaativat sitä. Ihmisillä ei ole tapana luopua intresseistään pelkällä olan kohautuksella. Globaaleille agendoille on yhteistä se, että niitä kannattaa todennäköisimmin empaattinen ja moraalisesti hyväntahtoinen osa väestöstä, joka toivoisi että maailma olisi kaunis paikka jossa kaikilla on hyvä elää onnellista elämää.
Blogistin mainitsemat globaalit agendat ovat pääosin todella empaattisten ja hyvää tahtovien kannattelemia. Niiden varaan rakentuu pitkälti vastuullinen, ihmisoikeuksiin perustuva länsimainen oikeusvaltioajattelu ja sen globaalit verkostot. Globaalina agendana myös talousliberalismi on keskeinen osa tätä mallia, joskin sen reaalisovelluksissa on vastuullisuusnäkökulmasta ja itsekkyydestä johtuen myös kontrollielementtejä.
Listasta puuttuvat kuitenkin juuri ne toiset, joita edustavat tällä hetkellä ainakin globaalisti suhteellisen tehokkaasti levitetyt ja leviävät konservatiiviset oikeistopopulistiset agendat. Nämä perustuvat pääsääntöisesti ahtaaseen, muunlaista ajattelua suvaitsemattomaan lähtökohtaan ja muodostavat valtaan päästessään myös akuutin uhan toisin ajatteleville eri tavoin kuin blogistin mainitsemat agendat niitä vastustaville. Tähän joukkoon lasken myös fundamentalistiset uskonnolliset agendat, jotka keräävät joukkonsa yhteiseen globaaliin taistoon suvaitsevaisuutta ja erilaisuutta vastaan.
Inhokkiglobaalitrendien listastani puuttuu kommunismi. Se on tällä hetkellä sen verran pilkkoutunut, että en osaa sitä enää globaalina agendana nähdä, paikallisena hirmuvallan käsikassarana kylläkin.
Ilmoita asiaton viesti
Marxin teoria kommunismista sisältää globaalin lähetyskäskyn, ajatuksen siitä että kommunistisen vallankumouksen on katettava koko maailma, jota Neuvostoliiton johto tosissaan yritti toteuttaa ensimmäisinä vuosina, kunnes huomasi sen olevan epärealistista, ja tyytyi sitten status quoon jossa maailma on jaettu kahtia.
Nykyaikana ei juuri näe missään kommunisteja, jotka uskovat globaaliin lähetyskäskyyn. Pelkästään jonkun yhden valtion hallitsemisen tavoittelussa on tarpeeksi työtä.
Ilmoita asiaton viesti
On tosiaan hyvä huomata, että nämä uusoikeistolaiset ja kansallismieliset agendat eivät ole aidosti mitenkään erityisen paikallisia. Ei ole sattuma, että Trump, Orban tai Brasilian presidentti löytää tukijoita myös kaikista Euroopan maiden uusoikeistolaisista puolueista, Venäjästä puhumattakaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tämä globaali perussuomalaisuus on yksi aikamme suurista globaaleista aatesuunnista. Valitettavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Kun kuvat eivät miellytä, niin jostain pitää löytyä syyllinen.
https://scientificamerican.com/article/brazils-sac…
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa, mutta valitetvasti tämän ns historiallisten päästöjen laskennan sössi Obama.
Tietysti se tarkoitti hyvää mutta samalla katosi koko sopimuksen uskottavuus siis muiden kehittyvien talouksien näkökulmasta.
Historialisten päästöjen kompensaatio USAlta oli kaunis ajatus mutta sen soveltaminen vain Kiinaan oli virhe.
Lopullinen niitti tälle oli tietysti Trump , joka katsoi diilin olevan liian vahingollinen. Voi olla että tämäkin oli virhe.
Nämä kehittyvät taloudet saivat Kööpenhaminaan tuoda ns oman peakpointinsa jonka jälkeen päästöjen tulisi alkaa laskea. Nyt ilmeisesti Brailia tulkitsee että vain luvut ratkaisee. Eli kun ei rakenneta patoa niin voidaan raivata metsää.
Kehitysmailla ei kait sopimuksiin sidottuja vähennystavoiteita ole ollenkaan.
Korjatkaa tämä on mutua hatusta.
Ilmoita asiaton viesti
Brasilian vertaaminen persuihin ontuu sikäli, että Brasilia on esimerkki onnistuneesta USA:n masinoimasta värivallankumouksesta, joka eteni poikkeuksellisen huomaamattomasti. Kumous alkoi aiemman presidentin asettamisella melko heikosti viriteltyyn syytteeseen, ja tässä vaiheessa länsimedia oli hyvin vaitonainen. Käsittääkseni Bolsonaro oli tilauksessa jo Obaman kaudella, ja olisi ollut tervetullut johtaja myös Hillaryn hallinnolle. Tässä mielessä Bolsonaro ei ole persu vaan paikalliinen business as usual -tilausjohtaja.
Suomessa taas persut olivat pitkään täkäläisen värivallankumouksen vastakarvaosasto. He vastustivat Euroopan yhtenäistymiskehitystä ja olivat jossakin määrin vastahankaisia Nato -kehityksenkin suhteen, mutta ovat nyt lakaisseet nämä piirteet maton alle ja asettuneet nyt virallisesti muiden puolueiden kanssa kilpasille Venäjä -pelon voimakkuudessa ja oikeaoppisuudessa.
Taitaa olla niin, että meillä ainoastaan kommunistit enää vastustavat ”läntistä lisäarvoyhteisöä”. Kaikki muut puolueet ovat bolsonaristeja.
Ilmoita asiaton viesti
Liioittelet NATO-myönteisyyden yleisyyttä puoluekartalla. Vasemmistopuolueet ovat edelleen vastahakoisia. Eikä persutkaan kokonaisuutena ole NATO-myönteisiä, he ovat jakautuneet kahtia siltä osin.
Ilmoita asiaton viesti
Yesh Ion, runoratsu tahikka mopo karkasi käsistä. Mutta keitoksessa on tuulahdus ulkoaohjailua. Eikä Suomi tietenkään ole Brasilia, ja maailman mielenkiinto ja moraalinen roihukin vaihtelevat kohteesta ja ajasta toiseen.
Ilmoita asiaton viesti